Vesivoima
Sähkön tuottaminen vesivoimalla
Miten veden virtaus muutetaan energiaksi?
Veden virtauksen muuttaminen energiaksi ei ole monimutkainen prosessi. Siitä huolimatta rahalliset investoinnit vesivoimaloihin ovat isoja, mutta samalla ne ovat pitkäikäisiä, turvallisia ja toimintavarmoja energiantuotantolaitoksia.
- Vesivoimalaitos hyödyntää kahden eri vesipinnan välistä korkeuseroa
- Vesi johdetaan korkeammalta tasolta alemmalle tasolle laitoksen turbiinin läpi
- Turbiini pyörittää generaattoria
- Muuntaja muuntaa sähköjännitteen sähköverkkoon sopivaksi
- Sähkö jatkaa matkaansa verkkoon
Osa voimalaitoksista on rakennettu maan alle, jolloin laitoksen putouskorkeutta on pystytty kasvattamaan. Mitä suurempi putouskorkeus, sitä suurempi energiantuotanto.
Omistamme yli 100 vesivoimalaa, joista valtaosa sijaitsee Ruotsissa ja joitain Suomessa ja Saksassa.
Vesivoiman hyödyt ja haitat
Vesivoima on ekologinen sähköntuotantomuoto, mutta joitain miinuksiakin silti löytyy.
Vesivoiman plussat
- Ympäristölleen 100 % puhdas uusiutuva energiamuoto
- Luotettava, varma ja uusiutuva energia
- Vesivoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia
- Vesivoimasta ei aiheudu kiinteitä jätteitä eikä päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään
- Voi tuottaa suuria määriä sähköä ja energiantuotanto on vakaata
- Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi
- Vattenfallin vesivoimalla tuotettu sähkö on sertifioitu EPD-järjestelmän mukaisesti (Environmental Product Declaration). EPD:n avulla on selvitetty mm. päästöt, jätemäärät, kierrätys ja maankäyttöön vaikuttavat tekijät jokaista tuotettua kilowattituntia kohti.
- Voimalat toimivat lähes automaattisesti, polttoainetta ei tarvitse hankkia ja kunnossapitokustannukset ovat matalia
- Voidaan käyttää sekä perusenergian tuottamiseen että säätövoimaksi (sähköntuotantoon, jolla voidaan nopeasti vastata kysynnän muutoksiin)
- Pystytään tuottamaan suuria määriä sähköä heti, kun vesi vapautetaan, eikä se ole riippuvaista säästä, tuulesta tai pitkistä ja monimutkaisista käynnistysprosesseista
- Vesialtaat vesivoimaloiden vieressä ovat kuin suuria akkuja. Energiaa voidaan varastoida niinä vuodenaikoina, jolloin veden virtaus on suurta ja sähkönkulutus matalalla, ja käyttää sitten, kun sen kulutus on korkeimmillaan.
Vesivoiman miinukset
- Vesivoimalla on ympäristövaikutuksia, mutta ei ilmastovaikutuksia
- Ympäristövaikutukset ovat paikallisia ja merkittävimmät syntyvät rakennettaessa patoja ja säännöstelyaltaita
- Padot estävät kalan liikkumista, mikä vaikuttaa kalakantoihin ja kalastukseen
- Vaikutuksia lievennetään kalanistutuksin, kalateillä ja muilla kalanhoitotoimenpiteillä
- Vesistöjen säännöstely aiheuttaa vaihtelua veden pintoihin ja virtaamiin
Ympäristö ja vesivoima
Laajamittaisesti ajatellen vesivoiman vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön ovat hyvin vähäisiä.
Tuotannon ympäristövaikutukset
Vesivoiman tuotannon aikaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat lähinnä säännöstelystä. Säännöstely aiheuttaa vaihtelua veden pintoihin ja virtaamiin, ja niillä voi olla vaikutuksia kalastoon, virkistyskäyttöön sekä ekologiaan.
Vesivoimaloita säännöstellään tiettyjen luparajojen mukaan ja paljon tehdään myös vapaaehtoista yhteistyötä voimalaitosten vaikutusalueella olojen parantamiseksi. Vesistöjä säännöstellään myös virkistyskäyttö- ja tulvansuojelutarkoituksissa, ei pelkästään vesivoimantuotannon vuoksi.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät veden patoamiseen ja säännöstelyaltaiden rakentamiseen. Padot estävät kalan liikkumista, mutta vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseksi tehdään jatkuvasti työtä, ja myös Vattenfall on sekä Suomessa että Ruotsissa mukana näissä hankkeissa siellä missä Vattenfallilla on vesivoimantuotantoa.
Vesivoiman käyttö
Vesivoiman ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavan sen käytön perusenergian* sekä säätövoiman* tuotantoon. Vettä (ja näin ollen energiaa) voidaan varastoida silloin kun vettä on riittävästi ja sähkönkulutus alhaista, ja käyttää silloin kun sähkönkulutus on korkeimmillaan. Suomessa vesivoimalla tuotetaan noin 15 % sähköstä, ja Vattenfallin tuotannon osuus on tästä noin 3 %.
* Perusenergia = jatkuva sähköntarve
* Säätövoima = sähköntuotanto, jolla voidaan nopeasti vastata kysynnän muutoksiin. Koska sähköä ei voida juurikaan varastoida, mutta vettä voidaan, niin vesialtaita voidaan käyttää sähköjärjestelmän ”akkuina”.
Vattenfallin vesivoima
Vattenfall on yksi johtavista vesivoiman tuottajista Pohjoismaissa ja 3. suurin Euroopassa. Omistamme yli 100 vesivoimalaitosta pääasiassa Ruotsissa, mutta vesivoimaloita on myös Suomessa ja Saksassa.
Pohjoismaiden tuotanto on yhteensä noin 33 TWh (1 TWh riittää n. 40 000 kodin lämmmittämiseen ja valaisemiseen yhdeksi vuodeksi). Vattenfallin tuottamasta sähköstä noin 30 % tuotetaan vesivoimalla, ja se on tärkein uusiutuva energiamuoto. Vattenfallin alkuajat perustuvat pitkälti vesivoimantuotantoon, sillä Vattenfallin edeltäjän, Kunliga Vattenfallsstyrelsen (perustettu 1909), tehtävänä oli vastata vesivoimainvestoinneista Ruotsissa.
Vesivoimatuotantomme Suomessa
Suomessa Vattenfall omistaa 9 voimalaitosta. Näistä suurin on Pamilon voimalaitos Ilomantsin kunnassa Pohjois-Karjalassa. Pamilon voimalaitoksella säännöstellään Koiteretta. Ala-Koitajoki toimii Pamilon voimalaitoksen ohijuoksutuskanavana, ja on järvilohen kutemisalue. Vattenfall tekee aktiivista yhteistyötä järvilohen palauttamiseksi.
Pohjois-Pohjanmaalla on yhteensä 4 voimalaitosta, joista 2 voimalaitosta sijaitsee Kalajoessa (Hinkua ja Oksava), 1 Pyhäjoessa (Venetpalo) ja 1 Siikajoessa (Uljua). Lisäksi yksi voimalaitoksista on Etelä-Pohjanmaalla Lapuanjoessa (Hirvikoski) ja kolme muuta Keski-Suomessa. Hilmon voimalaitos säännöstelee Kivijärveä ja Leuhunkoski Saarijärveä. Vattenfall Suomen vesivoimalla tuotettu sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin.
Pamilo - suomalaista vesivoimaa
Missä: Joensuu, Pohjois-Karjala
Rakennusvuosi: Pamilon suunittelu alkoi vuonna 1943, mutta se otettiin käyttöön vasta 1955. Voimalaitoksen päärakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.
Tuotanto: Kokonaisteho on 84 megawattia, mikä tekee Pamilosta Suomen 12. tehokkaimman vesivoimalan. Pamilon keskimääräinen vuosituotanto 265 000 MWh vastaa esimerkiksi 14 722 omakotitalon kulutusta, jos yksi omakotitalo kuluttaa noin 18 000 kWh vuodessa.
Historia: Pamilon alkuperäisiä rakennuttajia olivat Enso-Gutzeit (nykyinen Stora-Enso) sekä Outokumpu. Vesivoimalaitoksen tarkoitus oli ensisijaisesti tuottaa sähköä näiden yritysten toimintaan. Vattenfall osti Pamilon vuonna 2000, ja se on Vattenfallin suurin vesivoimalaitos Suomessa.
Ympäristötyömme Suomessa
Pidämme huolta vesistöistä ja luonnosta sekä tähtäämme niiden monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Viranomaisyhteistyössä
- Yhteistyöhankkeet mm. säännöstelykäytäntöjen parantamiseksi
- Juoksutus- ja vedenkorkeussuositukset eri aikoina
- Ilmastonmuutokseen varautuminen
- Järvilohitutkimus Ala-Koitajoella järvilohen luontaisen elinkierron palauttamiseksi
Lakisääteiset velvoitteet
- Vedenkorkeuden ylä- ja alarajat sekä juoksutukset
- Kalakantojen hoito (kalaistutukset, kalatalousmaksut, kalataloudelliset tarkkailut)
- Muiden mahdollisten haittojen kompensaatiot
Vapaaehtoistoiminta
- Vuosittain 84 100 € Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen olosuhteiden parantamiseen
- Kalateiden rakentaminen Keski-Suomessa (osa FRESHABIT-projektia)
- Paikallisten ympäristöolojen parantaminen
Asiantuntijan kommentti
"Vesivoima on uusiutuva, päästötön ja ympäristölleen puhdas energiamuoto. Valitsemalla vesivoimalla tuotetun sähkön pienennät myös omasta sähkönkulutuksestasi aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.”
Marja Rankila, ympäristökoordinaattori
Vattenfall Oy
Vesivoimalla tuotettua sähköä
Voit valita määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vesisähkösopimuksen.
Vesisähkö
Vesisähkö on vähäpäästöistä ja uusiutuvaa sähköä ilman lisähintaa.
Sopimus: määräaikainen 24 kk
Tuotantotapa: 100 % vesivoima
Hinta: yleissähkö 6,05 snt/kWh
Perusmaksu: 3,00 €/kk
Täysvesi kvartaali
Vesivoimalla tuotettua uusiutuvaa energiaa. Sähkön hinta seuraa markkinahintoja, ja se tarkistetaan neljästi vuodessa.
Sopimus: toistaiseksi voimassaoleva
Tuotantotapa: 100 % vesivoima
Hinta: 1.1. - 31.3.2019: 6,87 snt/kWh
Tuleva hinta: 1.4. - 30.6.2019: 6,25 snt/kWh
Perusmaksu: 3,50 €/kk