Sähkön hinta ja hiilijalanjälki kulkevat käsi kädessä

Suomessa tehtiin historiaa maanantaina 10. helmikuuta 2020, kun pörssisähkön hinta oli aamuyön varhaisina tunteina miinuksella. Syitä oli useita: runsaiden tuulien myötä kiihtynyt tuulivoiman tuotanto, leuto sää ja paperiteollisuuden lakko. Historiallinen hintojen notkahdus on hyvä esimerkki siitä, että kilowattituntien ja senttien takana pyörii monimutkainen koneisto. Sen osia ovat muun muassa teollisuus, vuodenajat, sää ja markkinat.

Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen tuotannon ja muuttuvien tuotantokustannuksien mukaan. Punaiset kysyntää kuvaavat katkoviivat kesällä ja talvella ovat esimerkkejä. *CHP tarkoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

Talvella sähkön tarjonta kasvaa, kun kysyntää on enemmän. Samalla sen hinta nousee. Kun sähkön kysyntä kasvaa riittävän korkeaksi, on otettava käyttöön fossiilista energiantuotantoa. Tällöin päästöjen määrä kasvaa. Ydinvoima on perusvoimaa, joten sitä ei lähes koskaan suljeta.

Edulliset tunnit ovat ilmastoystävällisiä

Entä ne matalan hiilijalanjäljen tunnit? Mitä vähemmän energiaa tuotetaan päivän aikana hiilivoimalla, sitä vähemmän päästöjä syntyy. Hiilivoimalaitokset käynnistetään vasta, kun fossiilittomat energian tuotantotavat, kuten vesivoima ja tuulivoimalat, eivät enää pysty vastaamaan sähkön kysyntään. Niiden ei siis tarvitse olla päällä silloin, kun tarvetta ei ole.

Hiilidioksidipäästöjen kannalta kriittisimmät piikit syntyvät arkiaamuina ja iltapäivinä, jolloin sekä tehtaat että kotitaloudet kuluttavat paljon sähköä. Tällaiset piikit ovat yksittäiselle ihmiselle oivallisia mahdollisuuksia vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jos sähköä ei kulu, polttoainetta tarvitaan vähemmän. Hiilivoiman aiheuttamat päästöt pienenevät.

Yhteenvetona siis: kun sähkölle on vähän kysyntää, hinta on alhainen, eikä hiilivoimalle ole tarvetta. Näin fossiilivapaa energiantuotanto riittää vastaamaan kysyntään.

Esimerkkikaavio 2.6.2020 sähkön tuntihinnan vaihteluista. Voit tarkkailla sähkön hintojen liikehdintää reaaliaikaisesti Vattenfallin verkkosivuilla täältä.

Vuodenajat ja sää heiluttavat sähkön hintoja

Vaikka sähkön hinta vaihtelee, yksi asia pitää aina paikkansa: mitä vähemmän kysyntää, sitä halvempaa sähkö on. Alla listaamme neljä tärkeää asiaa, jotka kannattaa muistaa sähkön hinnan muodostumisesta.

• Kesällä sähköä kuluu muita vuodenaikoja vähemmän, sillä lämmityskuluja ei juuri tule. Kylmälaitteet saattavat kuitenkin ahmia sähköä tavallista enemmän, jos kodin sisällä on kuuma.
• Kuivana ja kuumana kesänä sähkön hinta nousee, koska vesivarannot pienenevät. Tällöin sähköä täytyy tuottaa vesivoiman sijaan kalliimmalla tuotantotavalla. Etenkin Pohjoismaissa vesivoiman osuus sähköntuotannosta on poikkeuksellisen suuri.
• Kylmänä talvena sähköä kuluu runsaasti lämmittämiseen. Leutoina talvina kuitenkin sähkön kysyntä ei välttämättä ole kovin suurta, eikä sen hinta siten huimaa päätä.
• Tuulivoiman runsas tuotanto pitää sähkön hinnat alhaisina. Mitä enemmän tuulee, sitä halvempaa sähkö on.

Miten hyödyntää edulliset ja
ympäristöystävälliset ajankohdat?

• Säästä sähköä aamutoimissa. Mikro kuluttaa vähemmän sähköä kuin liesi, joten mikro voi olla energiatehokkaampi valinta aamupuuron valmistukseen.
• Pese pyykit loppuillasta. Säästät pyykinpesun verran hiilivoiman aiheuttamia päästöjä.
• Omistatko sähköauton? Lataa se yöllä, jos mahdollista. Silloin pörssisähkön kysyntä on matalaa.

Termit tutuiksi

• Pörssisähkö: Sähköpörssi Nord Poolista hankittava markkinahintainen sähkö.
• Spot-hinta: Sähkön todellinen, tuntikohtainen markkinahinta. Hinnan määrittää sähkön kysyntä ja tarjonta. Hinta voi vaihdella riippuen esimerkiksi lämpötilasta tai tuulen määrästä.
• Nord Pool: Kauppapaikka, jossa sähköä myyvät tuottajat ja sähkön jälleenmyyjät kohtaavat. Sähkön markkinahinnat muodostuvat sähköpörssissä tunnin tarkkuudella.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Kaskas Median kanssa.