Näin asumisen sähkönkulutus näkyy hiilijalanjäljessäsi

Voinko säästää ilmastoa kuluttamalla kotona vähemmän sähköä? Onko sähkövalinnoillani merkitystä? Selvitimme energiatehokkuuden asiantuntijalta, mikä merkitys meistä jokaisen asumisen sähkönkulutuksella on planeetan hyvinvoinnille.

Asumisen sähkönkulutus vaikuttaa hiilijalanjälkeen, mutta suurin päästelijä se ei ole. Näin sanoo Päivi Suur-Uski, joka työskentelee valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivalla energiatehokkuuden, kiinteistöjen kestävän kehitysten ratkaisujen ja kotitalouksien energiankäytön asiantuntijana.

Suomalaisen vuosittainen hiilijalanjälki on keskimäärin 10 300 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on suurempi kuin ruotsalaisilla ja suunnilleen saman kokoinen kuin tanskalaisilla. Osittain kokoero johtuu siitä, että esimerkiksi Ruotsissa on paljon vesivoimaa, Suur-Uski sanoo. Siellä energiantarve on mahdollista kattaa pitkälti uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Täsmällistä yksilön hiilidioksidipäästölukua on haastava arvioida, sillä maahan mahtuu erilaisia energiankäyttäjiä, joiden asumismuodot ja elämäntavat vaihtelevat.

Sähkönkulutus muodostaa noin 8 prosenttia hiilijalanjäljestä

Hiilijalanjäljen laskeminen on työläs matemaattinen toimitus. Pähkinänkuoressa siihen on laskettu yhteen kaikki yksilön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt elämän eri osa-alueilta. Niitä ovat asuminen (2100 päästökiloa vuodessa, josta sähkön osuus on 860 kiloa), liikenne ja matkailu (3000 kiloa vuodessa), ruoka (1800 kiloa vuodessa) ja muu kulutus (3400 kiloa vuodessa).

Laskennassa on tärkeää huomioida muun muassa ihmisen asumismuoto, mitä energiamuotoja hän käyttää, kuinka paljon hän matkustaa ja minkälainen ruokavalio hänellä on. Motivan mukaan Suomen sähkönkulutus on asukasta kohden keskimäärin reilut 15 000 kilowattituntia vuodessa. Eniten sähköä kuluu asumiseen ja erityisesti kodin lämmittämiseen.

“Asunnon koko ja asukkaiden määrä vaikuttavat sähkönkulutukseen merkittävästi”, Päivi Suur-Uski muistuttaa. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä neljän hengen omakotitalossa sähköä kuluu 18 480 kilowattia vuodessa, mikä on yli kymmenen kertaa enemmän kuin yhden asukkaan kerrostaloasunnossa. Voit lukea lisää kotitalouksien sähkönkulutuksesta täältä.

Asumisen sähkönkulutuksen osuus suomalaisen hiilijalanjäljestä on laskettu Sitran, Tilastokeskuksen ja Motivan arvioiden perusteella. Tekstissä oleva e-merkintä viittaa hiilidioksidiekvivalenttiin, joka kuvaa ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksia.

Silti sähkönkulutuksen osuus hiilijalanjäljestä on melko pieni, hän jatkaa. Sitran, Tilastokeskuksen ja Motivan laskelmien perusteella sähkönkulutus muodostaa noin 8.3 prosenttia kokonaishiilijalanjäljestä.

Kodin lämmitysmuodot ja kodinkonevalinnat vaikuttavat toki sähkönkulutuksen määrään. Sen sijaan sillä, pidätkö kännykän laturin seinässä koko päivän tai television standby-tilassa monta tuntia, ei ole suurta merkitystä hiilijalanjälkeesi. Suur-Uskin mukaan jokainen sähköä säästävä teko on kuitenkin arvokas. Tärkeintä on punnita tarkkaan ja huolellisesti, minkälaista sähköä kuluttaa.

Termit tutuiksi

• Hiilijalanjälki: Esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen määrä.
• Fossiilivapaa sähkö: Sähköä, joka on tuotettu esimerkiksi vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla. Fossiilivapaan sähkön tuotannossa ei ole käytetty fossiilisia polttoaineita.
• Uusiutuva energia: Energiaa, jota saadaan uusiutuvista luonnonvaroista. Uusiutuvaa energiaa on esimerkiksi aurinko-, vesi-, tuuli- ja bioenergia.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Kaskas Median kanssa.