Lämmitysjärjestelmistä eniten suosiotaan ovat kasvattaneet lämpöpumput.

Lämpöpumppu kerää maaperään, kallioon, veteen tai ilmaan varastoitunutta auringon lämpöä. Se tarvitsee toimiakseen sähköä, mutta se antaa noin kolme kertaa enemmän lämmitysenergiaa kuin se käyttää sähköenergiaa.

Lämpöpumpulla voidaan kattaa jopa 80-95 prosenttia asunnon ja veden lämmityksen tarpeesta. Loppu katetaan sähköllä tai jollain muulla lämmönlähteellä.

Muista, että laitteiden energiansäästövaikutukset ovat aina laite- ja tapauskohtaiset. Kannattaa myös muistaa, että laskemalla sisälämpötilaa yhdellä asteella voit vähentää lämmönkulutusta lähes viisi prosenttia.

Pienet käyttökulut, alkuinvestointi voi olla suuri 

  • Maalämpöpumpun investointikustannukset ovat suuret, mutta käyttökustannukset edulliset.
  • Maalämpöpumppu on myös helppohoitoinen, vaatii vähän huolto- ja tarkistustoimia.
  • Ilmalämpöpumpun hankintakustannukset ovat edulliset, mutta saatava lämpöhyöty voi jäädä vähäiseksi.
  • Mitä suurempi lämmitysenergiankulutus, sitä kannattavammaksi maalämpöpumppu tulee.

Lämpöä ilmasta

Ilmalämpöpumppu voi olla tyypiltään ilma-vesi- tai ilma-ilmajärjestelmä.

Ilmalämpöpumppu on helposti asennettava ja maalämpöpumppua edullisempi. Sen avulla alennat lämmityskustannuksia, kun ulkolämpötila on korkeampi kuin -15 ºC. Kylmemmillä säillä lämpöpumpusta ei juurikaan saada hyötyä. Erot ovat myös laitekohtaisia.

Ilma-vesijärjestelmä

Ilma-vesijärjestelmässä lämpö kerätään ulkoilmasta ulkoseinälle sijoitetun puhallin/höyrystinyksikön avulla. Pumpun lämpökerroin laskee nopeasti ulkolämpötilan laskiessa ja laitteesta riippuen noin -12... - 15 ºC kylmemmissä oloissa lämpöpumppua ei kannata käynnistää. Lämmön siirtyminen tapahtuu lauhdutin-lämmönsiirtimessä joko käyttöveden esilämmittämiseen ja/tai lämmitysverkoston veteen.

Ilmalämpöpumpuilla saadaan lämpöä vain osan vuotta. Rakennuksessa pitää olla suurimman lämmöntarpeen mukaan mitoitettu rinnakkainen lämmitysjärjestelmä.

Ilma-ilmajärjestelmä

Ilma-ilmajärjestelmässä lämpö kerätään ulkoseinälle sijoitetun puhallin/höyrystinyksikön avulla ja siirretään joko yhden tai useamman puhallin/lauhdutinyksikön kautta sisäilmaan. Ulkolämpötilan laskiessa ja noin -15ºC...-20 ºC:seen pumppua ei kannata käynnistää.

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu soveltuu rakennukseen, jossa on ilmastointikanavat lämmön keräämiseksi poistettavasta ilmasta. On olemassa myös pumppuja, joilla lämmitetään vettä. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan säästää jopa kolmannes lämmityksen ja käyttöveden lämmittämisen energiankulutuksesta.

Haittana ääni

Ulkona olevan höyrystinyksikön ja ilma-ilmapumpussa myös sisätiloissa olevan puhallinkonvektorin puhallinäänet kannattaa huomioida ennen lämpöpumpun hankintaa.

Maalämpöpumppu - lämpöä maasta ja kalliosta

Lämpöpumppu ottaa lämpöä, joka on kesällä varastoitunut auringosta maahan tai kallioon.

Vaakaan vai pystysuoraan?

Lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa joko vaakatasoon pintamaahan tai pystysuoraan kallioon.

Kalliolämmön talteenotossa lämpöpumppu noutaa lämpöä syvältä kalliosta, jossa lämpötila pysyy käytännössä lähes vakiona ympäri vuoden.

Maalämpöä kerätään maahan kaivetulla usean sadan metrin pituisella muovisella vaakaputkistolla, joka on asennettu 0,7 – 1,2 metrin syvyyteen.

Pystyputkisto upotetaan halkaisijaltaan 10 - 15 cm:n porareikään, jonka syvyys on 60 - 150 m. Pystyputkistosta saadaan vaakaputkistoa suurempi energiamäärä putkimetriä kohti ja sen tekeminen käy työpäivän aikana tonttia rikkomatta. Asennuskustannuksiltaan pystyputkisto tulee vaakaputkistoa kalliimmaksi.

720x350_ilmalampopumppu.jpg

Kysy chatissa