Fossiiliton energia vähentää sähkön käytön ilmastovaikutuksia

Fossiilisilla energian tuotantomuodoilla tarkoitetaan uusiutumattomilla energialähteillä kuten öljyllä, maakaasulla tai kivihiilellä tuotettua energiaa. Nimitys ”fossiilinen” tulee siitä, että ne ovat syntyneet muinaisten eliöiden jäänteistä miljoonien vuosien aikana.

Ormonde offshore wind farm

Vattenfallin Ormonden tuulivoimapuisto Englannissa


Sähkö on elintärkeää modernille yhteiskunnalle. Tämän itsestään selväksi muodostuneen näkymättömän hyödykkeen avulla valaisemme talomme ja katselemme lempisarjojamme televisiosta. Sen avulla pidämme tehtaat käynnissä, junat ja sähköautot liikkeellä. Meille kuluttajille sähköenergia tulee totutusti seinän pistorasiasta silloin, kun sitä haluamme ja niin paljon kuin sitä tarvitsemme. Ehkä harvemmin kuitenkin mietimme, että myös kuluttamallamme sähköllä on ilmastovaikutuksia, joihin voimme vaikuttaa valinnoillamme.

 

Sähkön käytön globaali kasvu haastaa fossiilittoman sähköntuotannon lisäämiseen

Vaikka energian kokonaiskulutus, joka koostuu mm. sähkön kulutuksesta, liikenteen energian kulutuksesta ja lämmittämisen käytetystä energiasta, on viime aikoina Suomessa hieman vähentynyt, on sähkönkulutus niin Suomessa kuin globaalistikin sen sijaan kasvanut. Eri arvioiden mukaan sähkön kulutus tulee maailmanlaajuisesti tuplaantumaan vuoden 2016 tasosta vuoteen 2060 mennessä. Ennuste riippuu monesta muuttujasta, kuten taloudesta ja väestönkasvusta. 

Tämä kehitys yhdistettynä kiihtyvään ilmastonmuutokseen asettaa suuren haasteen ilmastoneutraalin sähköntuotannon lisäämiselle. Ilmastoneutraali eli fossiiliton sähkö tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa.

 

Sähköautojen yleistyminen siirtää liikenteen energiankulutusta polttoaineista sähköön.

 

Uusiutuvan energian osuus ei vielä ole ilmaston kannalta riittävällä tasolla

Sähkön kulutuksen kasvu vaatii sähköntuotannon kasvavaa tarjontaa ja tuhansia uusia voimalaitoksia eri puolille maailmaa tulevina vuosikymmeninä. Energiantuotantoa on dominoinut pitkään ainoastaan kolme eri tuotantomuotoa – fossiili-, vesi- ja ydinvoima.

Viime vuosisadan loppupuolella huoli lämpenevästä ilmastosta kasvatti tietoa etenkin fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutuksista ilmastoon. Kasvaneen tiedon myötä fossiilisia sähköntuotantomuotoja on vähennetty systemaattisesti, etenkin länsimaissa. Kehittyvissä maissa fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa on vielä hyvin yleistä helpon saatavuuden, hinnan ja korkean kysynnän vuoksi. Uusiutuvat energialähteet tuottavat tällä hetkellä vielä suhteellisen pienen osan maailman sähköstä, vaikka niiden osuus on kasvussa.

 

Elinkaaripäästöjen arviointi auttaa ymmärtämään sähkön tuotantomuotojen ilmastovaikutuksia

Energiantuotannon osalta voimme vaikuttaa päästöihin tuottamalla sähköä, josta ei aiheudu kasvihuonepäästöjä. Jokaisella sähköntuotantomuodolla on kuitenkin vahvuutensa ja heikkoutensa, oli kyseessä sitten hiili- tai aurinkovoimala. Tulevaisuudessa tarvitsemme erilaisia sähkön tuotantomuotoja, joiden vaikutus ilmastoon on mahdollisimman pieni.

Mielikuva puhtaimmasta sähkön tuotantomuodosta voi hieman muuttua, mikäli huomioidaan koko tuotantolaitoksen elinkaaren ajalta muodostuneet päästöt rakentamisesta purkuun. Alla olevaan graafiin on kuvattu eri tuotantomuotojen elinkaaripäästöjä, jotka perustuvat Vattenfallin oman sähköntuotannon elinkaariarviointiin. Kuvaajasta on huomattavissa, miten jokaisella tuotantomuodolla on ympäristöpäästöjä, joskin ero puhtaimman ja saastuttavimman välillä on huomattava. Ilmastolle haitallisimpia ovat fossiilisia polttoaineita käyttävät tuotantolaitokset, sillä niillä tuotetusta sähköstä syntyy paljon ilmastonmuutosta vauhdittavavia hiilidioksidipäästöjä.

Käytännössä päästöjä muodostuu aina, jos raaka-ainetta joudutaan energiaa tuotettaessa polttamaan. Kuvaajasta huomaamme myös, että kaikkien uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen sähköntuotannossa ei ole täysin päästötöntä. Esimerkiksi aurinkovoimalan suurimmat elinkaaripäästöt aiheutuvat aurinkokennon valmistusvaiheessa käytetystä hiilivoimalla tuotetusta sähköstä, vaikka itse sähköntuotannosta ei muodostu päästöjä.

 

Graafissa näkyvät eri tuotantomuotojen elinkaaren aikaiset arvioidut kokonaispäästöt.

 

Ydinvoiman elinkaaripäästöt ovat tuotantomuodoista matalimmat. Tämä voidaan selittää muutamalla tuotantomuodon ominaisuudella, joista ensimmäinen on ydinvoimalaitoksen pitkä käyttöikä. Huomattava määrä elinkaaripäästöistä syntyy jo rakennusvaiheessa, mutta koska laitoksen käyttöikä on pitkä, mahdollisesti jopa 60 vuotta, niitä ei tarvitse korvata heti uusilla. Toiseksi, ydinvoimalaitos ei tarvitse suurta pinta-alaa, sillä se tuottaa suuren määrän sähköä verrattain pienellä maa-alueella, jolloin pinta-alaa jää enemmän esimerkiksi virkistyskäyttöön tai koskemattomaksi luonnoksi.

Ydinvoiman tuottaminen vaatii määrällisesti hyvin vähän polttoainetta verrattuna esimerkiksi hiilivoimalassa tarvittaviin määriin. Käytettyä polttoainetta voidaan myös kierrättää sekä käyttää uudestaan, mikä vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia entisestään. Viimeisenä ja tärkeimpänä syynä on se, että ydinreaktiossa ei muodostu päästöjä ilmakehään, eli itse sähköntuotannosta ei aiheudu kasvihuonepäästöjä.

 

Fossiiliton energia on sähköntuotannon paras vastaus kasvavaan energiakysyntään

Vaikka olemassa olevien uusiutuvien ja fossiilivapaiden energianlähteiden hyödyntäminen sähköntuotannossa ei ole niiden elinkaaripäästöjen valossa täysin ongelmatonta ympäristön ja luonnon näkökulmasta, tarjoavat ne kuitenkin parhaimman tavan vastata kasvavaan sähkönkulutukseen ilmastoneutraalisti. Energia-ala elää murroksessa ja kehittyy jatkuvasti. Tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään uusia fossiilivapaita energiantuotantomuotoja, kuten esimerkiksi vielä kehitysasteella oleva aaltoenergia. 

 

Pienennä kotisi hiilijalanjälkeä, vaihda fossiilivapaaseen sähkösopimukseen

 

Teksti: Lauri Mattelmäki, tuoteasiantuntija

 

Lähteet:

International Energy Outlook, 2017, U.S. Energy Information Administration

International Energy Outlook, 2010, U.S. Energy Information Administration

Ympäristö.fi, Viitattu 7.5.2018, Ilmastonmuutos ja energia

Tilastokeskus, Viitattu 7.5.2018, Uusiutuvan energian käyttö jatkoi kasvuaan vuonna 2017 

Tilastokeskus, Viitattu 7.5.2018, Energian kokonaiskulutus nousi 2 prosenttia vuonna 2016

 

 

Kysy chatissa