Määräaikaisten sopimusten hintataso on ollut maaliskuun alusta nousussa. Määräaikaisten sopimusten hankintahinnat pohjoismaisessa sähköpörssissä ovat nousseet keskimäärin 6€/MWh. Polttoaineiden hinnat ovat olleet nousussa, ja etenkin hiilen hinta on kohonnut.

Kesää kohti lumet sulavat ja parantavat vesitilannetta. Vesitilanne on tällä hetkellä normaalilla tasolla vuodenaikaan nähden. Pörssi- eli spot-hinnat ovat olleet laskussa viime viikkojen aikana, tosin joitakin piikkitunteja tai kalliita tunteja on esiintynyt kolean sään ja ydinvoimaloiden vuosihuoltojen takia. Ydinvoimaloiden huollot jatkuvat koko kesän. Tällä hetkellä ydinvoiman käyttökapasiteetti on 81 % Pohjoismaissa. Sään odotetaan lämpenevän, ja sateitakin on odotettavissa, jotka osiltaan hillitsevät hintojen nousua. Suomen aluehinta on yleensä hieman Pohjoismaiden hintaa korkeampi.

Yleisesti sähkön hintatasoon Suomessa vaikuttaa etenkin säätila, sillä tuulen ja veden runsas saatavuus nostaa tarjontaa ja laskee pörssihintoja. Säätila vaikuttaa hintoihin myös kysynnän kautta.  Sään lisäksi öljyn, hiilen ja CO2-päästösertifikaattien hinnat, globaali taloustilanne sekä voimaloiden kapasiteetti ja toiminta vaikuttavat Suomen sähkönhintaan, ja lähinnä määräaikaisten sopimusten hintoihin.

Sähköntuotanto ja siirtokapasiteetti ovat olleet normaalisti käytössä Pohjoismaissa viimeisten kuukausien aikana.

Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan yleensä ydinvoimalla, yhteistuotanto-kaukolämmöllä, vesivoimalla, yhteistuotanto-teollisuudella, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla, ja loput pääsääntöisesti sähkön tuonnilla Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. Puuksi eli puuperäiseksi polttoaineeksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet.