Syyskuun sähkökatsaus

Loppukesän lämmin sää ja huono vesitilanne vaikuttaneet sähkön markkinahintaan.

 

Lämmin ja sateeton kesä on vaikuttanut suuresti sähkön markkinahinnan kehitykseen. Pohjoismaiden vesitilanne on erittäin huono. Vesialtaissa on yli 20 TWh normaalia vähemmän vettä, mikä on nostanut sähkön markkinahintaa ja sähkönmyyjien hankintakustannuksia. Kun samalla ydinvoimaloita on ollut vuosihuollossa, spot-hinnat ovat koko ajanjakson ajan olleet normaalia korkeampia. Ydinvoimaloiden huollot jatkuvat vielä syyskuussa, joten spot-hintojen ei odoteta palautuvan heti normaalille tasolle, varsinkaan jos ei tule runsaita sateita. Kesän korkeilla spot-hinnoilla ei ollut niin suurta merkitystä tavalliselle sähkölämmittäjälle tai kuluttajalle, koska lämmitystä tai valoja ei tarvittu kesän aikana. Vain ilmalämpöpumpun omistajien, jotka ovat käyttäneet jatkuvasti laitettaan jäähdytykseen, sähkölasku on saattanut olla normaalia suurempia, ainakin jos heillä on ollut spot-sopimus.

Sähkönmyyjillä on ollut korotuspaineita nostaa hintoja myös määräaikaisten sopimusten osalta, koska polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet rajusti kesän aikana. Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet vuoden alusta yli 12 €/tonni. Päästöoikeuksien korkeat hinnat vaikuttavat suuresti sähkön tuotantokustannuksiin, etenkin jos sähköä tuotetaan hiilellä. Määräaikaisten sopimusten hinnat voivat vielä syksyn aikana kallistua jonkin verran, jos vesitilanne ei parane merkittävästi syksyllä. Sähköntuottajat ovat alkaneet rajoittaa omaa tuotantoaan ja yrittävät säästää sitä, jotta vettä riittäisi myös talvella sähkön tuottamiseen. Mikäli syksyn aikana ei sada riittävästi, se merkitsee, ettei talvella ole halpaa vesivoimaa saatavilla. Se taas johtaa siihen, että muita kalliimpia tuotantotapoja on käytettävä enemmän kattamaan sähkön kysyntää. Suomi on tällaisessa tilanteessa myös suuresti riippuvainen sähköntuonnista Ruotsista ja Norjasta. Erityisen suuri vaikutus Suomen sähkönhintaan on silloin kun siirtokapasiteetti on täydessä käytössä tai jos sähköä ei riitä jonakin ajankohtana muissakaan Pohjoismaissa.

Vattenfallin suositus tässä tilanteessa on, että jos haluaa olla varma, mitä sähkö maksaa tulevina kuukausina ja erityisesti talvella, kannattaa tehdä määräaikainen sopimus. Jos taas on luonteeltaan peluri, voi edelleen pitää spot-sopimuksen, mutta silloin on pieni riski, että sähkön hinta on joinakin aikoina korkeaa. Tällä sopimuksella voi myös säästää rahaa, varsinkin jos loppusyksy on sateinen ja talvesta tulee normaalia lämpimämpi. Tällöin spot-hinnat voivat joinakin aikoina olla hyvinkin edullisia, tai määräaikaisia hintoja edullisempia. Spot-sopimuksen hyvä puoli on myös se, että sähkölaskuun pystyy vaikuttamaan helpommin, kun ajoittaa omaa kulutustaan halvemmille tunneille.

Yleisesti sähkön hintatasoon Suomessa vaikuttaa etenkin säätila, sillä tuulen ja veden runsas saatavuus nostaa tarjontaa ja laskee pörssihintoja. Säätila vaikuttaa hintoihin myös kysynnän kautta. Sään lisäksi öljyn, hiilen ja CO2-päästösertifikaattien hinnat, globaali taloustilanne sekä voimaloiden kapasiteetti ja toiminta vaikuttavat Suomen sähkönhintaan ja lähinnä määräaikaisten hintoihin.

Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan yleensä ydinvoimalla, yhteistuotanto-kaukolämmöllä, vesivoimalla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla, ja loput pääsääntöisesti sähkön tuotannolla Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta, pellettiä tai puuta. Puuksi eli puuperäiseksi polttoaineeksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä puuperäiset polttoaineet.

Kysy chatissa