Yrityksen hiilijalanjälki

Yritysten hiilijalanjälkilaskennassa huomioidaan yritystoiminnan aiheuttamat suorat ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt. Yritysten hiilijalanjäljen laskentaan on olemassa useita standardeja, joista yksi keskeisimmistä on Greenhouse Gas Protocol (GHG). Saatuja lukuja voi käyttää esim. Carbon Disclosure Project (CDP) tai Global Reporting Initiative (GRI) -raportoinnissa.

Hiilijalanjälki voidaan laskea tuotteelle, toiminnolle tai koko yritykselle. Laskennassa selviää eri liiketoimintaosa-alueiden vaikutus hiilijalanjälkeen. Yritys voi tunnistaa merkittävimmät vähennyskohteet ja voi halutessaan kompensoida loput päästöistä. Kaikki päästönsä kompensoivat yritykset ovat hiilineutraaleja. Hiilineutraalius on etu vastuullisuusviestinnässä.

Kasvihuonekaasupäästöjen kolme luokkaa

Scope 1

Päästöt, joihin yritys voi vaikuttaa suoraan ja kontrolloida itse. Päästöt aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta.

Scope 2

Epäsuorat energiantuotantoon liittyvät päästöt sähkönkulutuksesta, lämmityksestä ja jäähdytyksestä.

Scope 3

Myytyjen tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli kaikki epäsuorat päästöt: jätehuolto, vesihuolto, logistiikka, materiaalien hankinta. Epäsuorat päästöt syntyvät toisten organisaatioiden omistamista lähteistä.

Miten scope 1, 2 ja 3 eroavat toisistaan

Sähkön tuotantomuotojen elinkaaripäästöt

Sähkön tuotantotavoille määritetään elinkaaren aikaiset päästöt elinkaariarvioinnin avulla (LCA, life cycle assessment). LCA käsittelee tuotteen ympäristönäkökohtia ja potentiaalisia ympäristövaikutuksia (esim. luonnonvarojen käyttöä ja päästöjen vaikutuksia ympäristössä) koko sen elinkaaren ajan raaka-aineen hankinnasta tuotantoon, käyttöön, käytöstä poistoon, kierrätykseen ja jätteiden loppusijoitukseen (ns. kehdosta hautaan).

Elinkaaren aikaiset päästöt vaihtelevat merkittävästi tuotantotavan mukaan. Yleisesti ottaen uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoiman, elinkaaren aikaiset päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien energialähteiden. Ydinvoima on myös vähäpäästöinen vaihtoehto, mutta siihen liittyy muita ympäristö- ja turvallisuuskysymyksiä.

Vaikka olemassa olevien uusiutuvien ja fossiilittomien energianlähteiden hyödyntäminen sähköntuotannossa ei ole niiden elinkaaripäästöjen valossa täysin ongelmatonta ympäristön ja luonnon näkökulmasta, tarjoavat ne kuitenkin parhaimman tavan vastata kasvavaan sähkönkulutukseen. Energia-ala elää murroksessa ja kehittyy jatkuvasti. Tulevaisuudessa näemme varmasti uusia fossiilittomia energiantuotantomuotoja, kuten esimerkiksi vielä kehitysasteella olevan aaltoenergian.

Miksi elinkaarianalyysistä on hyötyä yritykselle

Sähkön alkuperätakuu takaa sen alkuperän

Kuluttajien kyky vaikuttaa ja tukea siirtymistä fossiilivapaaseen energiaan muuttuu yhä tärkeämmäksi. Alkuperätakuut ovat yksi tällainen työkalu, ja ne ovat tärkeässä roolissa varmistettaessa ja vahvistettaessa energian alkuperää.

Alkuperätakuut ovat sähköisiä sertifikaatteja, joita voidaan myöntää kaikelle sähköntuotannolle, riippumatta siitä, onko se peräisin uusiutuvista lähteistä vai ei. Nämä takuut varmistavat, että tietystä energialähteestä on tuotettu yhtä paljon sähköä kuin sähkönkäyttäjä on pyytänyt sopimuksessaan. Myyty sähkö voidaan alkuperätakuun avulla jäljittää aina tuotantolaitokseen asti.

Sähköä voidaan markkinoida uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla tuotettuna sähkönä vain, jos sille on myönnetty alkuperätakuu.

Lue lisää alkuperätakuusta

Hiilineutraali EU vuoteen 2050 mennessä - mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Olemme saaneet esimakua ilmastonmuutoksesta: äärisäät kuten kuivuus, helleaallot, rankkasateet, tulvat ja maanvyörymät ovat yleistyneet myös Euroopassa. Myös luonnon monimuotoisuus häviää ja merenpinta nousee. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää 1,5 asteeseen, on tärkeää saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, kuten Pariisin ilmastosopimukseen on kirjattu.

Kun hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin, puhutaan hiilineutraaliudesta. Jotta saavutettaisiin nettonolla, kaikki maailman kasvihuonepäästöt tulisi pystyä sitomaan. Ensin täytyy ymmärtää, mistä päästöjä tulee ja niiden kokonaismäärä, jotta voidaan laskea kuinka ne voi kompensoida. Kuitenkin aina ensin vähennetään päästöjä, ja sen jälkeen kompensoidaan se jota ei pystytä vähentämään.

Kompensointia voidaan toteuttaa esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. Hiilidioksidipäästöjä kompensoidaan EU:n päästökauppajärjestelmällä.

Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät

Paras väline ympäristöjohtamiselle on ympäristöjärjestelmä, joka auttaa jäsentämään kokonaisuutta. Ympäristöjärjestelmä auttaa suunnitellessa ympäristövastuun parantamista. Suunnitelma kannattaa rakentaa selkeäksi ja askel kerrallaan toteutettavaksi, ja saavutusten on oltava helposti mitattavissa. Ympäristöjohtamisessa asetetaan tavoitteet yrityksen omille toiminnoille, alihankkijoille sekä henkilöstölle. Henkilöstön osallistamisella ja innostamisella on merkittävä rooli, jotta onnistutaan vähentämään päivittäisiä ympäristövaikutuksia. Tunnetuin ympäristöjärjestelmä on ISO 14 001.