Laskentamallit

Yksittäisille toimialoille voidaan rakentaa laskentamalleja, joilla voidaan riittävällä tarkkuudella huomioida päästölähteet. Nopeaan tiedonnälkään on olemassa valmiita hiilijalanjälkilaskureita. Suomen ympäristökeskus Syke on esimerkiksi luonut yrityksille oman hiilijalanjälkilaskurin Y-Hiilarin.

Elinkaaripäästöjen laskentaan sisällytetään laitteiden ja raaka-aineiden valmistuksen, käytön ja jätteiden päästöt mahdollisimman tarkasti. Elinkaaripäästöjen laskenta on monimutkaista ja työlästä eikä niillä ole vielä vakiintunutta ja yhtenäistettyä laskentatapaa. Lopputulokset riippuvat käytetyistä oletuksista ja rajauksista.

Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät

Paras väline ympäristöjohtamiselle on ympäristöjärjestelmä, joka auttaa jäsentämään kokonaisuutta. Ympäristöjärjestelmä auttaa suunnitellessa ympäristövastuun parantamista. Suunnitelma kannattaa rakentaa selkeäksi ja askel kerrallaan toteutettavaksi, ja saavutusten on oltava helposti mitattavissa. Ympäristöjohtamisessa asetetaan tavoitteet yrityksen omille toiminnoille, alihankkijoille sekä henkilöstölle. Henkilöstön osallistamisella ja innostamisella on merkittävä rooli, jotta onnistutaan vähentämään päivittäisiä ympäristövaikutuksia. Tunnetuin ympäristöjärjestelmä on ISO 14 001.

Kasvihuonekaasuprotokolla

Yritysten hiilijalanjälkilaskennassa huomioidaan yritystoiminnan aiheuttamat suorat ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt. Yritysten hiilijalanjäljen laskentaan on olemassa useita standardeja, joista yksi keskeisimmistä on Greenhouse Gas Protocol (GHG). Saatuja lukuja voi käyttää esim. Carbon Disclosure Project (CDP) tai Global Reporting Initiative (GRI) -raportoinnissa.

Hiilijalanjälki voidaan laskea tuotteelle, toiminnolle tai koko yritykselle. Laskennassa selviää eri liiketoimintaosa-alueiden vaikutus hiilijalanjälkeen. Yritys voi tunnistaa merkittävimmät vähennyskohteet ja voi halutessaan kompensoida loput päästöistä. Kaikki päästönsä kompensoivat yritykset ovat hiilineutraaleja. Hiilineutraalius on etu vastuullisuusviestinnässä.

Vertailtavuus vaatii yhteismitallistamista

Jotta raportointi on yhtenäistä ja vertailtavaa, tarvitaan standardeja eli yhteismitallisia ohjeistuksia. Kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristöstandardeja on useita ja niitä käytetään hiilijalanjäljen laskentaan. Käytetyin niistä on GHG-Protocol (Greenhouse Gas Protocol) eli kasvihuonekaasuprotokolla, jota käytetään kansainvälisesti ympäristövaikutusten laskentaan. Se liittyy laajempaan GRI-raportointijärjestelmään, joka keskittyy ympäristön lisäksi yrityksen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin.  GHG Protocol kehittää standardeja, työkaluja ja verkkokoulutusta, joka auttaa maita ja kaupunkeja seuraamaan edistymistä kohti ilmastotavoitteitaan.

Sähkön tuotantomuotojen elinkaaripäästöt

Sähkön tuotantotavoille määritetään elinkaaren aikaiset päästöt elinkaariarvioinnin avulla (LCA, life cycle assessment). Uusiutuvan energian osalta elinkaarianalyysissä tulee huomioida kaivostoiminnan ja muun materiaalien hankinnan luonnosta, materiaalien (esim. tuuliturbiinien, aurinkopaneelien, akkujen) valmistukseen, kuljetukseen ja infrastruktuurin rakentamiseen, ylläpitoon, mahdollisen polttoaineen valmistamiseen, käyttöön, huoltoon, purkamiseen ja kierrätykseen tarvittava energia. Globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vertaillaan erilaisia ​​energiateknologioita ja optimoidaan niiden päästöt.

Elinkaaripäästöt eivät välttämättä kuvaa laajasti eri energiantuotantomuotojen ympäristöhaittoja, sillä laskenta ei esimerkiksi huomioi ydinpolttoaineiden radioaktiivisuutta tai biomassan tai vesivoiman mahdollisia haittoja biodiversiteetille tai muita energiantuotannon ympäristövaikutuksia. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, happamoituminen sekä jätteiden syntyminen.

Aitoa vastuullisuutta viherpesun sijaan

Aito vastuullisuus näkyy tekoina ja tavoitteina, jotka ovat saavutettavissa realististen suunnitelmien avulla. Viherpesulla tarkoitetaan ympäripyöreitä osatotuuksia, joita käytetään markkinoinnissa tarkoituksena kuulostaa vastuulliselta. Aidossa vastuullisuudessa on selkeä näkymä toiminnanmuutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Ympäristötyötäkin mitataan tunnusluvuilla.

Hiilineutraali EU vuoteen 2050 mennessä - mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Olemme saaneet esimakua ilmastonmuutoksesta: äärisäät kuten kuivuus, helleaallot, rankkasateet, tulvat ja maanvyörymät ovat yleistyneet myös Euroopassa. Myös luonnon monimuotoisuus häviää ja merenpinta nousee. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää 1,5 asteeseen, on tärkeää saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, kuten Pariisin ilmastosopimukseen on kirjattu.

Hiilineutraalius ja kompensointi

Kun hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin, puhutaan hiilineutraaliudesta. Jotta saavutettaisiin nettonolla, kaikki maailman kasvihuonepäästöt tulisi pystyä sitomaan. Ensin täytyy ymmärtää, mistä päästöjä tulee ja niiden kokonaismäärä, jotta voidaan laskea kuinka ne voi kompensoida. Ensin vähennetään päästöjä, ja sen jälkeen kompensoidaan, jos ei pystytä vähentämään enempää.

Kompensointia voidaan toteuttaa esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. Hiilidioksidipäästöjä kompensoidaan EU:n päästökauppajärjestelmällä. 

Suomalaisista yrityksistä 98 % on mikro- tai pienyrityksiä. Koko maailman yrityksistä niiden osuus on 90 % ja ne työllistävät yli  puolet maapallon väestöstä. Vaikka jokainen näistä yrityksistä tekisi vain pienen asian ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, yhteenlaskettuna niillä on iso merkitys.

Sähkön alkuperätakuu

Sähkön myyjien pitää lain mukaan ilmoittaa asiakkailleen sähkölaskuissa ja markkinointimateriaaleissa tiedot myydyn sähkön energialähteistä. Energialähteiden lisäksi myyjän on kerrottava hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisten jätteiden määrästä.

Suomessa on ollut vuodesta 2013 asti voimassa EU-direktiiviin perustuva laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Lain mukaan sähkön alkuperätakuu on ainoa mahdollinen tapa varmentaa uusiutuvana myydyn sähkön alkuperä.

Sähkön alkuperätakuu on todistus siitä, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Myyty sähkö voidaan alkuperätakuun avulla jäljittää aina tuotantolaitokseen asti.

Vattenfallin Ilmasto Mix-, Tuntisähkö Mix-, Täystuuli-, Täysaurinko- ja Täysvesi-sopimusten alkuperä varmistetaan alkuperätakuilla.

Lue lisää alkuperätakuusta