Sähkömarkkinakatsaus 7/2026: Miksi sähkö voi kallistua keskellä kesää?

Miksi sähkö ei ole aina kesällä halpaa?

Pörssisähkön hinta syntyy joka hetki kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kesällä sähkön kulutus on yleensä talvea pienempää, mutta hinta ei määräydy vain kulutuksen perusteella. Kesällä sähkö on usein edullista, mutta se ei ole luonnonlaki.
 
Jos samaan aikaan on ydinvoimalaitosten huoltoseisokkeja, tuulivoiman tuotanto on vähäistä, vesivoimaa on tavallista vähemmän saatavilla tai siirtoyhteyksissä on rajoituksia, markkinatilanne voi kiristyä nopeasti. Silloin pienikin muutos tuotannossa tai tuonnissa voi näkyä pörssisähkön hinnassa.
 
Ruotsissa oli kesäkuun lopussa 2026 samaan aikaan useita ydinvoimayksiköitä huollossa tai vajaalla teholla. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin mukaan ydinvoimalat Oskarshamn 3, Forsmark 2 ja Ringhals 3 olivat kaikki suunnitellussa huoltoseisokissa sekä Ringhals 4 kävi puoliteholla generaattorivuodon vuoksi. Ringhals 4 on seisokissa syyskuun alkuun asti.

Ruotsin ydinvoiman huoltoseisokit olivat yksi tekijä, joka nosti pörssisähkön hinnan Suomessa kesäkuussa yli kaksi kertaa kalliimmaksi verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.  Samanaikaisesti hintaan vaikuttivat myös tuuliolosuhteet, vesitilanne, siirtoyhteydet ja Keski-Euroopan markkinatilanne.
 
Viime vuoden kesäkuussa pörssisähkön kuukausikeskihinta oli Suomessa vain noin 2,3 snt/kWh (sis. ALV). Kesäkuun 2026 kuukausikeskiarvo oli noin 5,9 snt/kWh (sis. ALV).

Miten Ruotsin ydinvoiman huollot vaikuttavat Suomeen?

Suomi on osa pohjoismaista ja eurooppalaista sähkömarkkinaa. Energiateollisuuden sähkötilastossa todetaan myös, että sähkö on liikkunut vuoden aikana aiempaa reippaammin rajojen yli, mihin on vaikuttanut Ruotsin ja Suomen välinen uusi Aurora-rajayhteys.
 
Siksi Ruotsin tuotantotilanne vaikuttaa myös Suomeen, vaikka meillä olisi kotimaista tuotantoa hyvin saatavilla. Ruotsi on Suomelle tärkeä sähkön kauppakumppani, ja kun Ruotsissa on isoja tuotantoyksiköitä pois käytöstä, pohjoismaisen markkinan joustovara pienenee. Vaikutus ei aina näy suoraviivaisesti hinnassa, mutta se lisää markkinan herkkyyttä: jos samaan aikaan tuulee vähän tai siirtoyhteyksissä on rajoitteita, hinta voi nousta nopeammin.

Milloin kesällä ei tuule – ja miksi se näkyy sähkön hinnassa?

Tuulivoima on tunnetusti sääriippuvainen tuotantomuoto: kun tuulee hyvin, tuulivoima tuottaa paljon sähköä ja painaa hintaa alas. Tyyninä jaksoina tuulivoiman tarjontaa on vähemmän.  
Kesällä voi syntyä tilanteita, joissa korkeapaine tuo Suomeen kauniin ja lämpimän sään, mutta samalla heikon tuulen. Suomalaisen lomailijan näkökulmasta sää voi siis näyttää “täydelliseltä kesäsäältä”, mutta sähkömarkkinan näkökulmasta se voi tarkoittaa vähemmän tuulivoimatuotantoa.

Suomalaisia kiinnostaa lähestyvän kesän sääennuste, sähköyhtiöissä säätä sen sijaan seurataan suurennuslasilla vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Tarkat sääennusteet ovat välttämättömiä energiayhtiöiden toiminnalle.

Sääennusteilla on keskeinen rooli sähkömarkkinoilla, koska sää vaikuttaa sekä sähkön tarjontaan että kysyntään. Sääolosuhteet, kuten tuulen nopeus, auringon säteily ja lämpötila, määrittävät suoraan, kuinka paljon sähköä tuuli- ja aurinkovoimalaitokset tuottavat. Esimerkiksi kireä pakkanen tai hellejakso vaikuttavat puolestaan lämmityksen tai jäähdytyksen tarpeeseen, mikä johtaa sähkönkulutuksen vaihteluihin.

Miltä näyttää vesivoiman tilanne tänä kesänä?

Vesivoima on sähköjärjestelmän joustava selkäranka. Sitä voidaan säätää nopeasti, ja siksi se auttaa tasapainottamaan tuulen, kulutuksen ja muun tuotannon vaihteluita. Kun vesitilanne on heikko, järjestelmässä on vähemmän joustoa. Tämä ei tarkoita, että sähkö loppuisi, mutta se tarkoittaa, että hinta voi reagoida herkemmin muihin häiriöihin. Vesivoima toimii siis kuin sähköjärjestelmän iskunvaimennin. Jos vettä on vähän, iskunvaimennus on heikompi ja markkina reagoi herkemmin muihin muutoksiin.

Energiateollisuuden kuukausitilaston mukaan vesivoimalaitokset tuottivat toukokuussa Suomessa alle yhden terawattitunnin sähköä. Luku on vähemmän kuin koskaan aiemmin toukokuussa. Pääsyyt vähäiselle vesivoimatuotannolle ovat vähäluminen talvi, aikaistunut kevät ja vähäiset sateet. Vesisähkön määrä supistui toukokuussa yli 17 prosenttia vuoden 2025 toukokuuhun verrattuna. Vedenkorkeus on tänä kesänä monissa Suomen keskisuurissa ja pienissä järvissä historiallisen matalalla.

Pohjoismainen hydrologinen tase on ollut vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla historiallisen matalalla tasolla. Hydrologinen tase kuvaa, kuinka paljon vettä Pohjoismaiden vesivoimajärjestelmässä on suhteessa pitkän aikavälin keskiarvoon. Siihen lasketaan sekä vesivoima-altaiden vesimäärä että lumen vesiarvo ja maaperän kosteus. Hydrologinen tase on hieman parantunut alkukesän aikana, mutta on edelleen huomattavasti normaalia huonompi.
Kesä-heinäkuun vaihteessa tase oli noin -15,8 TWh alle normaalin.
 
Sääennusteiden mukaan sateita saadaan heinäkuussa normaalisti, joten näillä näkymin tilanne ei tule parantumaan kesän aikana. Jotta hydrologinen tase parantuisi, sateita pitäisi loppukesän ja alkusyksyn aikana saada huomattavasti normaalia enemmän.

Onko sähkö ollut Suomessa historiallisesti aina halvempaa kesällä?

Kesällä sähkön keskihinta on usein ollut talvea matalampi, koska lämmityksen tarve on pienempi. Mutta tunti- ja päivätasolla kesähinnat voivat vaihdella paljon. Kesä ei siis automaattisesti tarkoita halpaa sähköä jokaisena päivänä tai jokaisena tuntina. Pörssisähköasiakkaalle olennaista on muistaa, että hinta määräytyy lyhyellä aikavälillä: jos tarjonta kiristyy muutamaksi tunniksi, se voi näkyä varttitasolla hinnassa heti.

Pörssisähköasiakkaan kannattaa kesälläkin seurata seuraavan päivän hintoja, etenkin jos kotona on isoja sähkönkulutuskohteita kuten sähköauton lataus, lämminvesivaraaja, jäähdytys tai mökin sähkölaitteet. Usein kulutusta voi siirtää halvemmille tunneille ilman suurta vaivaa. Kesälläkin paras neuvo on sama kuin talvella: älä katso vain vuodenaikaa, vaan katso tuntihintaa.