Sähkömarkkinakatsaus 9/2026: Miksi Ranskan joet voivat vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa?

1. Miten sähkön hinta muodostuu?

Sähkön pörssihinta syntyy vuorokausimarkkinoilla, jossa ostajat ja myyjät jättävät tarjouksensa seuraavan päivän sähkön toimituksille. Tämä day-ahead-markkina on huutokauppapohjainen. Kysyntä ja tarjonta tasapainotetaan ja jokaiselle varttitunnille muodostetaan hinta.

Näin prosessi toimii:

Sähkön tuottajat ilmoittavat, millä hinnalla ja kuinka paljon sähköä ne voivat myydä. Halvimmat tuotantomuodot, kuten tuuli, vesi ja aurinko, tulevat tyypillisesti ensin, koska niiden muuttuvat tuotantokustannukset ovat pienet. Kalleimmat muuttuvat tuotantokustannukset ovat tyypillisesti kaasulauhdevoimaloilla.

Ostajat ilmoittavat, kuinka paljon sähköä tarvitaan. Kysyntää synnyttävät kotitaloudet, teollisuus, palvelut, sähköautot, lämmitys, jäähdytys ja muu kulutus.

Hinta muodostuu kysynnän kattavan kalleimman tarvittavan tuotannon mukaan. Kun tuulee paljon, ydinvoimalat käyvät normaalisti ja Pohjoismaissa on hyvin vesivoimaa, kalliimpia tuotantomuotoja ei tarvita ja sähkö on usein edullista.

Siirtoyhteydet ratkaisevat, pääsevätkö halvemmat alueet auttamaan kalliimpia alueita.
Yhteiset sähkömarkkinat ja sähköverkko auttavat tasapainottamaan sähkön tarvetta ja hankintaa. Mutta sähkö ei välttämättä aina virtaa yksinkertaisesti halvemmalta alueelta kalliimmalle, koska markkina-algoritmi hakee ETA-alueen kokonaishyötyä.

2. Miksi Suomen sähkön hinta ei määräydy Suomessa?

Suomi on osa pohjoismaista ja eurooppalaista sähkömarkkinaa, jossa hinta syntyy kysynnän, tuotannon, siirtoyhteyksien ja markkina-alueiden välisen sähkökaupan perusteella.

Ranskan ydinvoimaloiden häiriöt, Saksan kaasusähkön käytön tarve, Tanskan ja Viron hinnat, Pohjoismaiden vesitilanne, Ruotsin ydinvoiman huollot ja Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste voivat kaikki vaikuttaa myös Suomen hintaan. Joko suoraan tai välillisesti. 

Kun Euroopassa on vähemmän edullista sähköä tarjolla, esimerkiksi ydinvoiman rajoitusten, heikon tuulen, vähäisen vesivoiman tai kalliin kaasun vuoksi, myös Pohjoismaiden vienti- ja tuontivirrat muuttuvat.

Toisin sanoen Saksan hinta voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan sähköä kannattaa myydä. Jos Keski-Euroopassa sähköstä maksetaan paljon, pohjoismaiselle sähkölle syntyy vientipainetta. Suomi voi joutua kilpailemaan samasta sähköstä muiden maiden kanssa. Jos samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa on vähän tuulta tai tuotantoa huollossa tai siirtoyhteyksissä rajoituksia, sähkön hinta voi herkästi nousta.

3. Miten Ranskan ydinvoiman ongelmat voivat näkyä Suomessa sähkön hinnassa?

Ranskan ydinvoiman merkitys Euroopalle on suuri, koska Ranska on merkittävä vähäpäästöisen sähkön tuottaja ja viejä. Kun Ranskan ydinvoimatuotanto vähenee, Euroopan markkinoilta poistuu paljon suhteellisen edullista ja tasaista tuotantoa.

Kun Ranskan ydinvoimaa on vähemmän käytössä, Ranska vie vähemmän sähköä naapurimaihin. Ranskan vienti romahti kesäkuun 2026 helleaallon aikana noin 3 GW:iin, kun se oli edellisellä viikolla ollut 12 GW.

Naapurimaat joutuvat käyttämään enemmän omaa kalliimpaa tuotantoaan, esimerkiksi kaasua. Kun Manner-Euroopassa sähkö on kallista, pohjoismaiselle edulliselle sähkölle syntyy enemmän vientikysyntää ja sähkö virtaa markkinan mukaan Pohjoismaista kalliimmalle alueelle. Suomessa sähkön hinta voi nousta lähemmäs Baltian ja Manner-Euroopan hintaa riippuen siirtotilanteesta.

4. Miksi jokien kuivuus vaikuttaa ydinvoimaan?

Ydinvoimalat tarvitsevat jäähdytystä. Useat sisämaassa sijaitsevat laitokset käyttävät jokivettä jäähdytykseen. Ympäristöluvat rajoittavat sitä, kuinka lämpimänä vettä saa palauttaa jokeen. Tänä kesänä Ranskassa reaktoreita oli suljettava tai niiden toimintaa rajoitettava, koska jokien lämpötila nousi ja ympäristösäännöt velvoittavat suojelemaan jokiekosysteemejä.

Romanian ja Unkarin tilanne on konkreettinen esimerkki siitä, miten vesitilanne voi vaikuttaa tuotantoon: Romaniassa ennätyksellisen matalat Tonavan vedenpinnat johtivat siihen, että maa joutui sulkemaan viimeisen toiminnassa olleen reaktorinsa. Samoin Unkarissa Paksin ydinvoimalaa jouduttiin ajamaan selvästi alennetulla teholla.

5. Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan Suomessa syksyllä?

Suomalaisten maksamaan sähkön hintaan vaikuttavat sekä kotimainen sää että eurooppalainen energiatilanne. Syksyllä 2026 on näkyvissä useita markkinatilannetta kiristäviä tekijöitä. 

Euroopassa helle ja kuivuus ovat jo kesällä 2026 rajoittaneet ydinvoimatuotantoa Ranskassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa. Jos ydinvoimaa on syksyllä vähemmän käytössä, Keski-Euroopassa tarvitaan enemmän kallista fossiilista säätävää tuotantoa.

Toinen sähkön hintaan vaikuttava tekijä ovat kaasuvarastot. Kaasu on usein marginaalituotantoa, joka nostaa hintaa silloin kun uusiutuvia ja ydinvoimaa ei ole riittävästi. 
EU:n kaasuvarastot olivat elokuun lopulla noin 60 prosentin täyttöasteessa, mikä tekee kaasun täyttökauden etenemisestä tärkeän seurattavan tekijän ennen talvea. Vertailun vuoksi viime vuonna samaan aikaan täyttöaste oli yli 71 prosenttia. Taso on nyt alimmillaan viiden vuoden seurantajaksolla.

Johdannaismarkkinoiden tämän hetken hintataso indikoi, että pörssisähköhinnat saattavat pysyä viime vuotta korkeammalla tasolla syksyllä ja talven aikana. Vasta keväällä johdannaismarkkinoiden hinnat näyttäisivät tällä hetkellä normalisoituvan. Tilanne voi muuttua vielä geopoliittisista syistä suuntaan tai toiseen. Samoin, jos loppuvuonna ei saada runsaita sateita ja ensi talvesta tulee vähäluminen.

Suomen oma lähtökohta on kuitenkin edelleen eurooppalaisittain vahva. Suomessa hintatasoa tukevat oma ydinvoima, kasvanut tuulivoima ja pohjoismainen vesivoimajärjestelmä.