Sähkömarkkinakatsaus 6/2025: Sähkömarkkinasopimustrendit

Miten Suomen sähkösopimusmarkkina on muuttunut viime vuosina?

Sähkösopimusmarkkina on muuttunut parin viime vuoden aikana hyvin paljon. Nykyään kuluttajille on tarjolla paljon enemmän erilaisia sähkösopimusvaihtoehtoja verrattuna energiakriisiä edeltävää aikaan.

Ennen energiakriisiä valittavissa oli käytännössä kolme vaihtoehtoa: kiinteähintainen määräaikainen vaihtoehto, toistaiseksi voimassaoleva sopimus, jossa hinnat päivittyivät harvakseltaan sekä tuntihintainen pörssisähkösopimus. Nyt kuluttajalle on tarjolla näiden lisäksi erilaisia variaatioita pörssisähkösopimuksesta, kulutusvaikutuksellisia määräaikaisia hybridisopimuksia sekä kuukausihintaisia sopimuksia.

Mitkä ovat nyt suosituimmat sähkösopimustyypit kuluttajien keskuudessa?

Kiinnostus pörssisähkösopimuksia kohtaan on lisääntynyt merkittävästi energiakriisin jälkeen. Kun vuonna 2020 vain 8 prosentilla suomalaisista kuluttajista oli pörssisähkö eli spot-sopimus, vuoden 2023 lopussa se löytyi jo 31 prosentilta ja viime vuoden lopulla jo liki 40 prosentilta.

Pörssisähkösopimukset ovat Suomessa lähes poikkeuksetta toistaiseksi voimassaolevia. Vaikka suurin osa nykyään valitseekin pörssisähkön sen ominaisuuksien ja mahdollisuuksien takia, pitää osa sen sitomattomuutta yhtenä tärkeänä valintakriteerinä.

Määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen suosio jatkuu kuitenkin vakautta ja ennakoitavuutta arvostavien kuluttajien keskuudessa. Kiinnostus näitä kahta sopimustyyppiä kohtaa on tällä hetkellä aika tasaista. Toisaalta uudenlaiset sopimustyypit ovat myös alkaneet kiinnostaa kuluttajia.

Määräaikaisten sopimusten osalta yksi trendi ovat entistä lyhyemmät sopimukset. Markkinoilta löytyy jopa kolmen kuukauden pituisia sopimuksia. Kiinteähintaisissa sopimuksissa kaksivuotinen sopimus oli aiemmin enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta nyt entistä useampi on kiinnostunut lyhyemmistä sopimuksista.

Miksi suomalaiset haluavat lyhyitä sähkösopimuksia?

Suomalaiset ovat ylipäätään aktiivisempia ja kiinnostuneempia sähkönhinnoista ja sähkösopimuksista kuin ennen energiakriisiä.

Kiinnostus lyhyempiin kiinteähintaisiin sopimuksiin saattaa juontaa juurensa energiakriisin aikaan, jolloin moni suomalainen kotitalous solmi kaksivuotisen kiinteähintaisen sopimuksen suhteellisen korkeilla hinnoilla. Kun hinnat sitten laskivat sähkömarkkinoilla ja sitä kautta uusissa sähkösopimuksissa, joutui moni maksamaan vielä pitkään sen jälkeen kallista hintaa sähköstään. Tämä halutaan nyt välttää.

Toinen syy voi olla se, että osa kotitalouksista odottaa hintojen laskevan samalle tasolle, jolla hinnat olivat pitkään ennen energiakriisiä. Jos kiinteähintaisten sopimusten hintataso laskisi kriisiä edeltävälle tasolle, niin moni olisi jälleen valmis sitoutumaan pitempäänkin määräaikaiseen sopimukseen.

Eroaako Suomen sähkösopimusmarkkina muista maista? Onko tilanne sama esimerkiksi Ruotsissa?

Ruotsalaisista suurin osa valitsee pörssisähkösopimuksen. Pörssisähkösopimusten osalta Suomen ja Ruotsin välillä on kuitenkin yksi iso ero: Ruotsissa valtaosalla on käytössä pörssisähkösopimus, jonka hinta määräytyy kuukauden tuntihintojen keskiarvon perusteella, ei siis tunneittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden jokaisen tunnin kilowattituntihinta on sama. Tällaisia kuukausihintaisia sopimustyyppejä ei ole Suomessa ollut tarjolla enää useampaan vuoteen.

Suomessa suositussa tuntihintaisessa pörssisopimuksessa on sen sijaan enimmillään 744 eri hintaa kuukaudessa. Syksyllä siirryttäessä 15 minuutin hinnoitteluun, tarkoittaa se lähes 3 000 eri hintaa kuukaudessa. Kuluttaja voi tarkastella hintoja ja kulutusta tällä tarkkuudella Suomessa mm. sähköyhtiöiden asiakasportaaleista ja applikaatioista. Laskulla sähkönhinnat ja -kulutus ovat esitettyinä helposti ymmärrettävällä tasolla.

Vattenfallin tekemän vertailun perusteella Euroopassa ei ole samanlaista lyhyiden määräaikaisten sopimusten buumia kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa moni valitsee jopa kolmivuotisen sopimuksen, jota ei juurikaan Suomen markkinoilla ole tarjolla. Tämä johtuu myös erilaisesta lainsäädännöstä: Suomessa määräaikaisuus voi sitoa kuluttajaa maksimissaan kahden vuoden ajan.

Mikä on ”paras” sähkösopimus kesään?

Lähtökohtaisesti sanoisin, että oli kesä tai talvi, niin itselle paras sähkösopimustyyppi riippuu siitä, mitä sähkösopimukseltaan haluaa. Mikäli kaipaa sähkölaskuunsa ennakoitavuutta ja vakautta, on määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus paras vaihtoehto.

Kesä ei välttämättä ole otollisin hetki solmia lyhyttä määräaikaista sopimusta: alkukesällä solmittu puolen vuoden sähkösopimus päättyy vuoden vaihteessa, jolloin on suurempi riski sille, että hinnat ovat korkeammalla tasolla.

Mikäli on kiinnostunut seuraamaan pörssisähkönhintoja ja ohjaamaan kulutustaan edullisemmille tunneille, on pörssisähkö hyvä vaihtoehto. Nykyään pörssihintojen ja kustannusten seuraaminen on erittäin helppoa sähköyhtiöiden tarjoamien applikaatioiden avulla. Seuraavan päivän hinnat julkaistaan aina edellisenä iltapäivänä.

Pörssisähkön hinnat vaihtelevat vuodenajasta riippumatta aiempaa enemmän, mutta on todennäköisempää, että kesällä yksittäisten tuntien hinnat eivät kohoa ennätyskorkeiksi. Eli mikäli haluaa testata pörssisähkön soveltuvuutta itselleen, voisi kesä olla siihen oiva ajankohta.