Sähkömarkkinakatsaus 3/2025 - Sähkön hinta Euroopassa - Näin sijoittuu Suomi

Mitkä asiat vaikuttavat sähkön hintaan Suomessa?

Sähkön hintaan vaikuttavat useat eri asiat. Määräaikaisissa kiinteähintaisissa sopimuksissa sähkön hinta perustuu johdannaismarkkinoilla tehtyihin sopimuksiin. Johdannaismarkkinoilla sähkön hintaan vaikuttavat niin geopoliittinen tilanne, korot ja sääennusteet kuin polttoaineiden hinnat, siirtoyhteydet ja tuotantotapojen saatavuus lähiaikoina.

Pörssisähkön hinta määräytyy sähkön tukkumarkkinoilla. Tukkumarkkinoilla sähkön hintaan vaikuttaa etenkin sähkön tuotantotapojen saatavuus eli se, onko esimerkiksi tuulinen sää ja toimivatko kaikki ydinvoimalat täydellä teholla sekä millainen on vesitilanne eli hydrologinen tase. Myös kaapelirikot ja sähkön siirron säännöstely Pohjoismaiden välillä vaikuttavat Suomessa pörssisähkön hintaan.

Miten Suomi sijoittuu vertailtaessa sähkön hintoja Euroopan maissa?

Sähkö oli vuonna 2024 Suomessa Euroopan kolmanneksi halvinta. Sähkö oli halvempaa vain Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismailla on monia vahvuuksia, joiden ansiosta sähkö on meillä edullista: Pohjoismaissa on paljon vesivoimaa, jonka tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotettua sähköä voidaan siirtää hyvien siirtoyhteyksien ansiosta Pohjoismaiden sisällä. Näin mekin Suomessa hyödymme Ruotsissa ja Norjassa vesivoimalla tuotetusta edullisesta sähköstä.

Suomessa on myös viime vuosina otettu käyttöön runsaasti tuulivoimaloita. Omaa tuulivoimalla tuotettua edullista sähköä on tarjolla entistä enemmän. Näiden lisäksi Suomesta löytyy paljon perusvoimaa, jota tuotetaan ydinvoimaloilla. Ydinvoimatuotanto Suomessa on varmaa ja tehokasta.

Missä Euroopan maissa sähkö on kalleinta ja miksi?

Tammikuussa 2025 sähkö oli kuluttaja-asiakkaille kalleinta Saksassa, jossa sähkö maksoi 40,4 senttiä per kilowattitunti. Koko EU:n keskiarvo oli 25,5 senttiä/kWh. Vertailun vuoksi Suomessa pörssisähkön keskimääräinen hinta oli tammikuussa 6,63 senttiä ja helmikuussa 5,93 senttiä per kilowattitunti.

Saksan jälkeen kalleimmat Euroopan maat kotitaloussähkön osalta olivat tammikuussa 2025 Belgia (38,5 senttiä/kWh), Tanska (37,5 senttiä/kWh), Britannia (36,8 senttiä/kWh) ja Sveitsi (36,4 senttiä/kWh). Hinnat ovat kunkin maan pääkaupungin hintoja. Vuositasolla tarkasteltuna sähkö on kallista myös Italiassa ja Irlannissa.

Monet Euroopan maat eivät ole omavaraisia sähkön tuotannon suhteen, vaan joutuvat tuomaan sähköä muista maista. Lisäksi useassa Euroopan maassa sähköä tuotetaan yhä kalliilla fossiilisilla tuotantomenetelmillä kuten hiilellä ja kaasulla.

Saksan korkeiden hintojen syynä on myös maan energiapolitiikka: Saksa on luopunut ydinvoimaloistaan, mutta tilalle ei ole investoinneista huolimatta saatu vielä riittävästi tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa. Näin ollen etenkin tuulettomalla säällä, Saksa joutuu tuomaan sähköä Pohjoismaista ja Ranskasta markkinahintaan. Saksassa, Belgiassa ja Tanskassa hintaa nostavat myös korkeat sähköverkkomaksut ja verot.

Monessa Euroopan maassa sähkön hinta vaihtelee myös valtion sisällä. Esimerkiksi Ruotsissa on neljä eri tariffialuetta.

Miksi pörssisähkön hinta vaihtelee Suomessa niin paljon?

Vielä 2010-luvulla pörssisähkön hinta pysytteli Suomessa suhteellisen samalla tasolla läpi vuoden. Viime vuosina pörssisähkön keskimääräinen kuukausihinta on sahannut välillä 2,40-34,32 senttiä/kWh.

Isoille hinnanvaihteluille on selkeä syy: Suomen sähköntuotanto on irtautunut fossiilisista polttoaineista. Olemme ajaneet alas paljon hiili- ja lauhdevoimaloita. Tilalle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa. Vuonna 2024 Suomen sähkötuotannosta jo 25 prosenttia tuotettiin tuulivoimalla.

Kun ei tuule, hintapiikkejä esiintyy varsinkin kylminä päivinä. Vastaavasti pörssisähkön hinta painuu Suomessa negatiiviseksi, kun tuulee, sää on lämmin ja vesitilanne on normaalia parempi.

Viime vuonna tällaisia tilanteita nähtiin Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuloksena Suomessa mitattiin eniten negatiivisia pörssisähkön hintoja koko Euroopassa. Pörssisähkön hinta painui pakkasen puolelle 725 tunnin ajaksi eli sähkön hinta oli negatiivinen keskimäärin yli 2 tuntia joka vuorokausi. Vuonna 2023 negatiivisia tunteja oli Suomessa 467.

Vaihteleeko sähkön hinta myös muissa Euroopan maissa?

Sähkön hinnan vaihtelut kasvoivat vuonna 2024 kaikkialla Euroopassa. 21:ssä Euroopan maassa kirjattiin ennätysmäärä negatiivisia hintoja. Suomen jälkeen eniten negatiivisia hintoja oli Ruotsissa (652 tuntia), Alankomaissa (458) ja Saksassa (459). Vain Italiassa ja Serbiassa ei esiintynyt viime vuonna lainkaan negatiivisia hintoja, koska maiden sääntely estää ne.

Negatiivisten hintojen määrä on lisääntynyt Euroopassa vuodesta 2022 lähtien. Suurimmat syyt ovat uusiutuvan energian kapasiteetin kasvu ja toisaalta tuotannon ja kulutuksen joustamattomuus.

Miltä tulevaisuus näyttää: heiluuko sähkön hinta Suomessa lähitulevaisuudessakin yhtä paljon?

Kyllä, sähkön hinta vaihtelee Suomessa myös tulevaisuudessa. Sähkömarkkinamme ovat tulevina vuosina entistä volatiilimmat. Suomessa investoidaan tuulivoimaan ja tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa entisestään. Tulemme näkemään nykyistäkin useammin hetkiä, jolloin tuulisella säällä sähköstä on ylituotantoa. Silloin hinnat muuttuvat helposti negatiivisiksi.

Puolestaan silloin, kun tuulta ei ole tarjolla ja samaan aikaan ei ole halpaa sähköä siirrettävissä muista Pohjoismaista tai vallitsee huono vesitilanne, sähkön hinta voi pompahtaa hyvinkin korkeaksi. Hetkellisiä korkeita pörssisähkön hintoja ei kuitenkaan kannata säikähtää, ne kestävät vain lyhyen aikaa ja ovat osa uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkömarkkinan luonnetta.

    Fakta: Sähkön hinta Euroopassa

• Näissä maissa sähkö on edullista: Ruotsi, Norja, Suomi, Ranska ja Espanja.
• Näissä maissa sähkö on kalleinta: Italia, Irlanti, Kreikka, Bulgaria, Romania.
• Euroopan kalleimmat pääkaupungit: Berliini 40,4 senttiä/ kWh, Bryssel (38,5 senttiä/kWh), Kööpenhamina (37,5 senttiä/kWh), Lontoo (36,8 senttiä/kWh) ja Bern (36,4 senttiä/kWh).
• EU-keskiarvo: 25,5 senttiä/kWh.

Lähteet: Eurelectric, Energiateollisuus, Vattenfall