Sähkömarkkinakatsaus 7/2025 Sähkömarkkinoiden myytit

1. Myytti: Sähkön hinta nousee aina talvella

Tarua. Sähkön kysyntä kasvaa Suomessa talvella muun muassa lämmityksen vuoksi, mutta sähkön hinta ei nouse automaattisesti talvisin. Tilanteessa, jossa talvi on leuto, hydrologinen tase on hyvällä tasolla ja tuulivoimaa on runsaasti tarjolla, sähkön hinta Suomessa pysyy maltillisena myös talvikuukausina.

Hyvä esimerkki on talvi 2025, jolloin pörssisähkön kuukausikeskihinta oli talvikuukausina vain 5,81 snt/kWh. Hintapiikkejä saattaa esiintyä, mutta ne ovat talvikuukausinakin lyhytaikaisia.

2. Kysyntä määrää sähkön hinnan

Osittain totta. Kysyntä ja tuotantotilanne eli sähkön tarjonta ovat tärkeimmät sähkön hintaan vaikuttavat tekijät. Mutta taustalla vaikuttavat myös monet muut tekijät: sääennusteet, siirtokapasiteetti ja jopa muiden maiden markkinat ja polttoaineiden hinnat. Esimerkiksi maakaasun hinnan nousu on nostanut sähkön hintaa merkittävästi. Jos sähköä on runsaasti tarjolla - esim. vesivoimaa ja tuulivoimaa - pysyvät hinnat maltillisina, vaikka kysyntää olisikin paljon.

3. Kaikki suomalaiset haluavat nykyään pörssisähkösopimuksen

Tarua. Pörssisähkön suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kun vuonna 2020 vain 8 prosentilla suomalaisista kuluttajista oli pörssisähkö eli spot-sopimus, vuoden 2023 lopussa se löytyi jo 31 prosentilta ja viime vuoden lopulla jo liki 40 prosentilta.

Mutta kaikki kuluttajat eivät halua pörssisähkösopimusta. Määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen suosio jatkuu vakautta ja ennakoitavuutta arvostavien kuluttajien keskuudessa. Kiinnostus näitä kahta sopimustyyppiä kohtaa on tällä hetkellä aika tasaista. Toisaalta uudenlaiset sopimustyypit ovat myös alkaneet kiinnostaa kuluttajia.

Tulevaisuudessa pörssisähkön suosio todennäköisesti jatkaa kasvuaan, koska kuluttajien mahdollisuudet säästää rahaa ja osallistua kulutusjoustoon paranevat teknologian ja markkinoiden kehityksen myötä.

4. Pörssisähkön hinta heiluu eniten juuri Suomessa

Totta. Vielä 2010-luvulla pörssisähkön hinta pysytteli Suomessa suhteellisen samalla tasolla läpi vuoden. Viime vuosina pörssisähkön keskimääräinen kuukausihinta on sahannut välillä 2,40-34,32 senttiä/kWh.

Pörssisähkön hinta vaihtelee Suomessa Euroopan eniten. Hinnanvaihteluille on selkeä syy: Suomen sähköntuotanto on irtautunut fossiilisista polttoaineista. Olemme ajaneet alas paljon hiili- ja lauhdevoimaloita. Tilalle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa. Vuonna 2024 Suomen sähkötuotannosta jo 25 prosenttia tuotettiin tuulivoimalla.

Kun ei tuule, hintapiikkejä esiintyy varsinkin kylminä päivinä. Vastaavasti pörssisähkön hinta painuu Suomessa negatiiviseksi, kun tuulee, sää on lämmin ja vesitilanne on normaalia parempi. Pörssisähkön hinta painui vuonna 2024 pakkasen puolelle 725 tunnin ajaksi eli sähkön hinta oli negatiivinen keskimäärin yli 2 tuntia joka vuorokausi. Vuonna 2023 negatiivisia tunteja oli Suomessa 467.

Suomen jälkeen eniten negatiivisia hintoja oli viime vuonna Ruotsissa (652 tuntia), Alankomaissa (458) ja Saksassa (459). Vain Italiassa ja Serbiassa ei esiintynyt viime vuonna lainkaan negatiivisia hintoja, koska maiden sääntely estää ne.

5. Sähkö on nykyään kallista

Osittain totta. Suomessa sähkö on nykyään edullista, mutta sähkön hinta vaihtelee paljon eri Euroopan maissa.

Toukokuussa 2025 sähkön verollinen keskihinta oli Suomessa 2,3 senttiä kilowattitunnilta. Kyseessä on koko 2000-luvun alin toukokuun keskihinta. Sähkö oli vuonna 2024 Suomessa Euroopan kolmanneksi halvinta. Sähkö oli halvempaa vain Ruotsissa ja Norjassa.

Pohjoismailla on monia vahvuuksia, joiden ansiosta sähkö on meillä edullista: Pohjoismaissa on paljon vesivoimaa, jonka tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotettua sähköä voidaan siirtää hyvien siirtoyhteyksien ansiosta Pohjoismaiden sisällä. Näin mekin Suomessa hyödymme Ruotsissa ja Norjassa vesivoimalla tuotetusta edullisesta sähköstä.

Suomessa on myös viime vuosina otettu käyttöön runsaasti tuulivoimaloita. Omaa tuulivoimalla tuotettua edullista sähköä on tarjolla entistä enemmän. Näiden lisäksi Suomesta löytyy paljon perusvoimaa, jota tuotetaan ydinvoimaloilla. Ydinvoimatuotanto Suomessa on varmaa ja tehokasta.

Monet Euroopan maat eivät ole omavaraisia sähkön tuotannon suhteen, vaan joutuvat tuomaan sähköä muista maista. Lisäksi useassa Euroopan maassa sähköä tuotetaan yhä kalliilla fossiilisilla tuotantomenetelmillä kuten hiilellä ja kaasulla.

Vuonna 2024 sähkö oli kalleinta Italiassa, Irlannissa ja Saksassa. Esimerkiksi Saksassa sähkö maksoi vuonna 2024 keskimäärin 40,4 senttiä/ kWh. Saksan korkeiden hintojen syynä on myös maan energiapolitiikka: Saksa on luopunut ydinvoimaloistaan, mutta tilalle ei ole investoinneista huolimatta saatu vielä riittävästi tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa. Näin ollen etenkin tuulettomalla säällä, Saksa joutuu tuomaan sähköä Pohjoismaista ja Ranskasta markkinahintaan. Saksassa, Belgiassa ja Tanskassa hintaa nostavat myös korkeat sähköverkkomaksut ja verot.

Monessa Euroopan maassa sähkön hinta vaihtelee myös valtion sisällä. Esimerkiksi Ruotsissa on neljä eri tariffialuetta.

6. Sähkönmyyntiyhtiöt ovat turha välikäsi markkinoilla

Tarua. Sähkönmyyntiyhtiöt hoitavat asiakaspalvelun, laskutuksen, riskienhallinnan ja osallistuvat reservimarkkinoille, jotka turvaavat sähköjärjestelmän tasapainoa.

Voimalaitokset myyvät tuotantonsa etukäteen. Jos kuluttaja voisi ostaa sähkönsä suoraan voimalaitokselta, hänen tulisi tietää ennalta, paljonko hän milloinkin sähköä kuluttaa. Sähkönmyyjän eli Vattenfallin roolina on arvioida kuluttajien sähkön tarve ja tehdä seuraavan päivän kokonaisennuste. Jokaisella sähkönmyyjällä on käytössään tähän oma ennustemallinsa. Vattenfall ei ennusta yksittäisen kuluttajan, vaan kaikkien asiakkaidensa yhteiskulutusta. Sen jälkeen Vattenfall ostaa ennusteen mukaisen määrän sähköä. Vattenfall on tasevastaava eli vastaa ennusteesta tuntitasolla. Ennuste sähkönkulutuksesta voi mennä ala tai yläkanttiin. Vastuu näistä virhearvioinneista on sähkönmyyjällä. Tasevastuullisena Vattenfall siis maksaa tasepoikkeamasta syntyvät kustannukset.

Lähteet: Vattenfall, Eurostat, Energiavirasto, Fingrid.