Sähkömarkkinakatsaus 4/2025 - Mihin sähkö kuluu Suomessa?

Kuinka paljon Suomessa kulutetaan sähköä vuodessa?

Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2024 yhteensä 83 terawattituntia, lähes kolme terawattituntia edellisvuotta enemmän.

Vertailun vuoksi 10,5 miljoonan asukkaan Portugal kuluttaa vuodessa sähköä 56.45 TWh ja 6 miljoonan asukkaan Tanska noin 37 terawattituntia.

Suurin sähkönkäyttäjä Suomessa on teollisuus. Se kuluttaa 41 % kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Pelkästään metsäteollisuuden osuus on 18 prosenttia. Kotitalouksien osuus on vähän reilu neljännes, noin 28 % eli 23 TWh. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä on Outokummun Tornion terästehdas, joka kuluttaa 3,3 terawattituntia sähköä vuodessa.

 

Kuinka paljon sähkönkulutus vaihtelee Suomessa?

Kulutus vaihtelee paljon. Sähkönkulutukseen vaikuttavat etenkin vuorokaudenaika, vuodenaika ja teollinen toiminta. Suuri osa sähköstä kuluu teollisuudessa, joten teollisen toiminnan vaihtelu vaikuttaa paljon kulutukseen.

Kulutus on alimmillaan varhaisina aamun tunteina viikonloppuisin kesäaikaan. Tällöin suurin osa ihmisistä nukkuu ja monet yritykset eivät ole toiminnassa. 2000-luvun alimmat sähkönkulutuslukemat on toistaiseksi mitattu sunnuntaina 27.6.2010 kello 05, jolloin sähköä kului Suomessa vain 5009 megawatin teholla.

Sähköä kuluu eniten arki-iltapäivisin kireillä talvipakkasilla. Arkivuorokausien ja pyhien välisessä kulutuserossa näkyy elinkeinoelämän kulutuksen iso vaikutus. Sähkön kulutusennätys on vuodelta 2016, jolloin loppiaisen jälkeisenä torstaina kello 17–18 kireän pakkasjakson keskellä sähköä kului Suomessa yli kolminkertainen määrä: 15 105 megawattia.

Pakkasella lämmitykseen tarvitaan huomattavasti enemmän sähköä. Viime aikoina sähkön merkitys myös lämmöntuotannossa on kasvanut, joten lämmöntarve on jatkossa entistäkin merkittävämpi sähkönkulutukseen vaikuttava tekijä.

 

Mihin kotitalouksien käyttämä sähkö kuluu?

Suomalaisten sähkönkulutukseen vaikuttaa eniten lämmitystapa. Sähkölämmitteiset omakotitalot kuluttavat sähköä noin 12 500 kWh vuodessa. Vastaavasti kaukolämmöllä lämpiävä kerrostalohuoneisto kuluttaa keskimäärin alle 2000 kWh. Toki myös kaukolämpöä tuotetaan nykyisin yhä useammin sähköllä.

Kotitalouden laitteet ovat toinen keskeinen, joskin pienempi sähkön kulutuskohde. Kotitalouslaitteiden kulutus jaetaan ruoanlaittoon, valaistukseen ja muihin sähkölaitteisiin. Vuonna 2023 kulutusosuudet asumisen kokonaiskulutuksesta olivat ruoanlaitto yksi prosentti, valaistus kaksi ja muut sähkölaitteet 10 %. Ruoanvalmistuksessa käytetään sähkön lisäksi pieni määrä maakaasua ja nestekaasua. Lisäksi asunnon koko vaikuttaa sähkönkulutukseen, sekä tietysti asukkaiden määrä ja kulutustottumukset. Sähköauto sekä aurinkopaneelit voivat olla myös merkittävästi kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.

 

Käyttääkö Suomi paljon sähköä verrattuna muihin EU-maihin?

Suomalaiset ovat todellisia sähkösyöppöjä muihin EU-kansalaisiin verrattuna. Suomessa käytetään EU-maista eniten sähköä asukasta kohti: 4 MWh.

Toiseksi eniten sähköä kuluttavat ruotsalaiset; 3,9 MWh. Kolmanneksi eniten sähköä kuluu Ranskassa, 2,2 MWh asukasta kohti. Vähiten sähköä kuluu Romaniassa, Puolassa ja Latviassa, jossa selvitään alle 1 MWh asukasta kohti. EU-maiden keskiarvo on 1,6 MWh.

Pohjoismaissa sähkö on suhteellisesti halpaa ja sähkön tuotanto on fossiilivapaata. Pitkälti tämän ansiosta Suomessa sähköistyminen on pidemmällä kuin monessa muussa Euroopan maassa. Pohjois-Euroopan ulkopuolella ollaan vielä sekä teollisuudessa että lämmityksessä enemmän maakaasun ja kivihiilen varassa. Esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa on vasta käynnissä siirtyminen maakaasulämmityksestä lämpöpumppuihin.

Tässä mielessä Suomen suuri sähkönkulutus on hyvä uutinen: se kertoo siitä, että Suomessa irtautuminen fossiilisista energialähteistä on jo pitkällä. Hitaimmatkin ovat lopettamassa kaukolämmön ja sähköntuotannon kivihiilellä. Osittain Suomen suurempi sähkönkulutus johtuu toki myös suuremmasta lämmitystarpeesta.

Katso videohaastattelu

 

Kuinka kotitalous voi vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa?

Jokainen suomalainen voi vähentää sähkökulutustaan vaikuttamalla suurimpiin kulutuskohteisiin eli sähkölämmitteisessä talossa lämmitykseen ja lämpimän veden käyttöön sekä näiden käytön ajoitukseen. On siis parempi lämmittää sauna, kuin ottaa pitkä lämmin suihku. Myös ilmanvaihdolla voi vaikuttaa merkittävästi lämmöntarpeeseen.

Usein aliarvioidaan sellaisten pienitehoisten laitteiden kulutusta, jotka ovat jatkuvasti tai suuren osan ajasta päällä. Esimerkiksi 100 W laite, joka on aina päällä, kuluttaa 2,4 kWh sähköä vuorokaudessa ja siis 72 kWh kuukaudessa ja 864 kWh vuodessa. Esimerkiksi 10 W:n nettireititin voi kuluttaa jopa 86 kWh vuodessa. Jos tällaisia laitteita on paljon, voi kerrostaloasunnon sähkönkulutuksesta suuri osa syntyä tällaisista huomaamattomista kulutuskohteista.

Kuluttajien joustokyvystä on saatu todisteita suurten hintavaihteluiden aikana. Lyhytaikaisesti kuluttajien sähkönkulutus on hyvinkin joustavaa. Ihmisten on mahdollista minimoida sähkönkulutustaan joitain tunteja tai jopa päiviä, myös sähkölämmitteisessä talossa.

Negatiiviset pörssisähkön hinnat ovat puolestaan osoittaneet, että kuluttajien sähkönkulutus joustaa myös toiseen suuntaan eli ylöspäin. Ainakin lyhytaikaisesti. Pidemmällä jaksolla kuluttajien mahdollisuus joustoon pienenee, koska etenkin talvisin tarvitsemme arjessamme lämmitystä ja tietenkin myös kodinkoneita.

Katso videohaastattelu

 

Mikä kannustaisi kuluttajia sähkön kulutusjoustoihin?

Hinta on tunnetusti paras motivaattori. Suuri osa pörssisähköä käyttävistä kuluttajista seuraakin hintoja ja ajoittaa esimerkiksi kodinkoneiden käyttöä halvoille hintajaksoille. Kesäkuussa voimaan astuva varttihinnoittelu mahdollistaa sen, että kuluttajat pystyvät vielä tarkemmin ajoittamaan sähkönkulutustaan. Varttihinnoittelu tekee joustamisen hyödyt myös entistä läpinäkyvimmiksi kuluttajille. Samalla se pienentää painetta kasvattaa kantaverkkomaksuja, joihin ei itse voi vaikuttaa.

 

Miksi sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan?

Sähkö korvaa fossiilisia energiamuotoja. Teollisuudessa prosesseja kehitetään niin, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan korvata sähköllä. Myös liikenne sähköistyy ja lämmöntuotannossa sähkö korvaa hiiltä ja turvetta. Lisäksi datakeskukset kuluttavat yhä enemmän sähköä tekoälyn tulon myötä.

 

Fakta: Eniten ja vähiten sähköä käyttävät EU-maat

• TOP 5 eniten sähköä asukasta kohti käyttävät: Suomi, Ruotsi, Ranska, Itävalta ja Kypros
• TOP 5 vähiten sähköä asukasta kohti käyttävät: Romania, Puola, Latvia, Slovakia ja Italia 

Lähteet:
Tilastokeskus, Eurostat, Fingrid, Energiateollisuus, Vattenfall.