Sähkömarkkinakatsaus 2/2025 - Tuleeko Suomesta sähkön nettoviejä?

Miten kuluva talvi eroaa viime vuosista sähkömarkkinoiden osalta?

Kuluva talvi on ollut etenkin Etelä-Suomessa erittäin leuto ja vesisateinen. Ankean harmaa, kostea ja plusasteinen talvi on hyvä uutinen ainakin pörssisähkön hintaa aktiivisesti seuraaville.

Pörssisähkö oli tammikuussa Suomessa edullista. Tammikuun puolivälissä neljänä päivänä hinta oli 0-0,03 senttiä kilowattitunnilta ja seitsemänä päivänä hinta jäi alle 0,49 sentin kilowattitunnilta. Näin edullinen sähkön hinta on poikkeuksellista tammikuussa. Kalleimmillaan pörssisähkö kipusi tammikuussa 44,8 senttiin kilowattitunnilta.

Kuukauden keskihinta jäi 6,63 senttiin kilowattitunnilta. Tammikuussa 2024 sähkön spot-hinnan keskiarvo Suomessa oli 13,17 senttiä ja kaksi vuotta sitten 9,76 senttiä kilowattitunnilta.

Hyvin leuto sää on tarkoittanut vähemmän sähköntarvetta etenkin lämmitykseen, jolloin kasvanut ydinvoima- ja tuulituotanto on riittänyt hyvin kattamaan sähkönkulutuksen. Kuluvan talven edullisiin sähköhintoihin vaikuttaa myös Pohjoismaiden hyvä vesitilanne eli hydrologinen tase.

Mitä tarkoittaa hydrologinen tase ja miten se vaikuttaa sähkön hintaan?

Hydrologisella taseella tarkoitetaan vesialtaiden täyttöastetta tai vesialtaisiin varastoitua vettä ja kertynyttä lunta.

Pohjoismainen hydrologinen tase on jatkanut kasvuaan lokakuun puolivälistä lähtien. Se on kivunnut alkuvuonna jo ennätyksellisen hyväksi: tammikuun lopussa hydrologinen tase oli jo yli 17 terawattituntia normaalia suurempi.

Hyvä vesitilanne johtuu siitä, että Pohjoismaissa on tänä syksynä ja nyt talven aikana satanut paljon. Leudon sään takia sateet ovat tulleet lumen sijasta vetenä ja lauha sää on saanut lumen sulamaan normaalia enemmän.  Sateet ovat myös osuneet alueille, joissa sijaitsee vesivoimalaitoksia ja altaita.

Ennusteiden mukaan sää pysyttelee Pohjoismaissa lähiviikkoina leutona, tuulisena ja sateisena. Näin ollen hydrologinen tase noussee vielä entisestään.

Hyvä hydrologinen tase antaa mahdollisuuden säätövoimaan, silloin kun tuulettomina hetkinä tuulituotanto ei pysty tuottamaan sähköä tarpeeksi. Näin ollen Pohjoismaiden hyvä vesitilanne vaikuttaa Suomen hintoihin laskevasti, koska edullista vesivoimalla tuotettua sähköä voidaan tuoda Ruotsista ja Norjasta tuulettomina päivinä Suomeen.

Hydrologinen tase on vaikuttanut myös johdannaismarkkinoiden hintoihin tavallista enemmän, vaikka polttoaineiden hinnat ovat nousseet.

Miten sähköntuotanto on muuttunut Suomessa 20 vuodessa?

Sähköntuotantotavat ovat mullistuneet Suomessa tällä vuosituhannella. Kun vuonna 2003 fossiilisten polttoaineiden osuus sähkön tuotannosta ja kulutuksesta oli 33 000 gigawattituntia, oli luku vuonna 2023 vain kymmenesosa tästä: 3319 gigawattituntia.

Fossiilittoman sähkömarkkinan koko on kasvanut huimasti viime vuosina, koska tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa on rakennettu valtavan paljon Euroopassa. Suomessa puhtaan sähkön osuus tuotetusta sähköstä oli viime vuonna jo 95 %. Vuonna 2024 kaasulla, hiilellä ja öljyllä tuotettiin enää 2,7 % sähköstä. Fossiilisia polttoaineita käytetään lähinnä kylmimpinä pakkaspäivinä lämmöntuotannon sivutuotteena.

Tuulivoimalla sähköä tuotettiin vuonna 2013 yhteensä 774 gigawattituntia, vuonna 2023 14 465 ja vuonna 2024 jo 19 920 gigawattituntia. Viime vuonna tuulivoima ohittikin vesivoiman Suomen toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Energiateollisuuden sähkömarkkinatilaston mukaan suurin tuotantomuoto oli viime vuonna Suomessa edelleen ydinvoima. Sillä tuotettiin 39 % sähköstä.

Sähköntuotannon päästöt olivat viime vuonna enää 1,9 Mt hiilidioksidia. Tätä voi verrata esimerkiksi tieliikenteen (lähes 9 Mt), teollisuuden (10 Mt) tai maatalouden (6 Mt) kasvihuonekaasupäästöihin.

Voiko Suomesta tulla sähkön nettoviejä?

Sähköä liikkui vuonna 2024 rajojen yli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Tuonti väheni 10 % ja vienti 30 %. Pohjoismaista tuotiin sähköä vähemmän kuin aikaisemmin. Vienti Viroon väheni 44 % jo ennen Estlink 2 -kaapelin joulun pyhinä tapahtunutta katkeamista, sillä sama kaapeli oli pois käytöstä myös tammikuusta heinäkuuhun vikaantumisen takia.

Sähkön nettotuonti Suomeen on nyt merkittävästi alemmalla tasolla kuin energiakriisiä edeltävinä aikoina tai vuosituhannen alussa. Vielä 20 vuotta sitten nettotuonnin osuus Suomen sähköntuotannosta oli yli viidennes, 21 %. Viime vuonna tuo luku oli vain 3,8 % eli 3,2 terawattituntia ja vuotta aiemmin alle kolme prosenttia.

Sähköntuonti on vähentynyt, koska Suomessa otettiin käyttöön Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitos ja kotimaista tuulivoimatuotantoa on rakennettu huimasti viime vuosina. Toisin sanoen Suomesta on vähitellen tullut sähkön kulutuksen suhteen melkein omavarainen.

On ennustettu, että Suomesta voi, jollei jo kuluvana vuonna, niin viimeistään lähivuosina tulla sähkön nettoviejä. Suomeen investoidaan lähivuosina vielä paljon uutta tuulivoimaa. Lisäksi rakenteilla oleva Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välille valmistuu. Uusi siirtoyhteys otetaan käyttöön tänä keväänä Pohjois-Pohjanmaalla. Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 MW ja Ruotsista Suomeen noin 800 MW.

Riittääkö Suomessa sähköä lähitulevaisuudessa?

Sähkön pitäisi riittää hyvin tulevina vuosina Suomessa. 
Suomessa sähkönkulutus on tunnetusti voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta. Yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia. Lyhytaikainen sähköpula on mahdollinen Suomessa ajankohtana, jolloin on pitkään poikkeuksellisen kylmää ja tuuletonta ja lisäksi samaan aikaan vielä ydinvoimalaitoksissa ja siirtoyhteyksissä on käyttöhäiriöitä ja sähköä voidaan siirtää vain rajoitetusti Ruotsista Suomeen. Tällainen tilanne on hyvin epätodennäköinen, sillä skenaario on niin monen epäonnisen sattuman summa. Tilanne näyttää Suomessa hyvältä ja tulevina vuosina entistä paremmalta.

Lähteet: Tilastokeskus, Nordpool, Energiateollisuus, Vattenfall.

Fakta: Hydrologinen tase

• Hydrologinen tase eli Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot vaikuttavat johdannaisten ja samalla määräaikaisten ja spot-sopimusten hintoihin.
• Mikäli sää on pitkään kuivaa eikä sähköä voida tuottaa vesivoimalla, sitä joudutaan tuottamaan kalliimmalla tuotantotavalla, joka nostaa hintoja.
• Talven 2025 hyvä vesitilanne johtuu siitä, että Pohjoismaissa on viime syksyn ja nyt talven aikana satanut paljon.
• Leudon sään takia sateet ovat tulleet lumen sijasta vetenä ja lauha sää on saanut lumen sulamaan normaalia enemmän.
• Sateet ovat myös osuneet alueille, joissa sijaitsee vesivoimalaitoksia ja altaita.