HYBRIT tekee teräksen valmistuksesta fossiilivapaata

HYBRIT on maailman ensimmäinen fossiilivapaan teräksen valmistuksen kehityshanke. Uuden valmistustekniikan avulla Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää jopa 7 prosentilla. Uraauurtava hanke voikin mullistaa teräksen tuotannon.

Julkaistu 5 vuotta sitten

Terästä on kaikkialla ympärillämme. Siitä on valmistettu niin automme, kotimme, ruokailuvälineemme kuin puhelimemmekin. Maailmanlaajuisesti terästä käytetään vuosittain noin 1,8 miljardia tonnia. Suomessakin terästä tuotetaan vuosittain miljoonia tonneja, ja kysyntä kasvaa jatkuvasti.

”On vaikeaa kuvitella maailmaa ilman terästä. Teräksestä on olemassa noin 3 500 erilaista variaatiota ja se on monikäyttöisyytensä vuoksi todella suosittu materiaali”, kertoo Vattenfallia HYBRIT-hankkeessa edustava Mikael Nordlander.

Pieni tyttö pöydän ääressä lusikan kanssa

Teräs aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä

Teräksen valmistus on suuri haaste ilmastotavoitteillemme. Valmistukseen käytetään rautamalmia, joka koostuu raudasta ja hapesta. Perinteisesti happi erotetaan raudasta hiilen avulla, ja yhden terästonnin valmistukseen tarvitaankin yli puoli tonnia hiiltä. Valmistusprosessissa muodostuu hiilidioksidia, minkä vuoksi teräksen tuotanto aiheuttaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Nordlander sanoo:

”Teräksen tuotanto aiheuttaa 7 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.”

Fossiilivapaasti tuotettua terästä vetykaasulla

HYBRIT-hankkeen tavoitteena on tehdä teräksen tuotannosta fossiilivapaata. Hanke on ensimmäinen laatuaan, ja siinä Vattenfall, SSAB ja LKAB yhdistävät voimansa kehittääkseen menetelmän, jossa hiili voitaisiin korvata vetykaasulla. Tällöin tuotantoprosessissa ei syntyisi hiilidioksidia vaan vettä.

Vetykaasun valmistukseen tarvitaan vain energiaa, ja fossiilivapaata energiaa on Pohjoismaissa tarjolla runsain määrin. Nordlander kertoo:

”Voisimme pienentää Suomen hiilidioksidipäästöjä 7 prosentilla. Se olisi tärkeä edistysaskel ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi.”

Päästöttömyyttä laadusta tinkimättä

HYBRIT-hankkeen seuraavassa vaiheessa prosessi pyritään skaalaamaan teollisen tuotannon vaatimalle tasolle. Syksyllä 2020 Luulajassa käynnistettiin pilottilaitos, ja parhaillaan on rakenteilla on uusi kokeilulaitos, jossa pitäisi olla vuoteen 2026 mennessä mahdollista tuottaa miljoona tonnia terästä vuodessa.
 
Entä miten tulevaisuuden teräs eroaa nykyään käytettävästä teräksestä? Näyttävätkö automme, rakennuksemme ja ruokailuvälineemme jatkossa erilaisilta?
 
”Eivät näytä”, Nordlander vastaa, ”sillä fossiilivapaasti tuotettu teräs on käyttötarkoituksiltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin samanlaista kuin nykyinen teräs. Merkittävä ero näiden kahden välillä on vain se, ettei tuotannossa muodostu haitallisia päästöjä. HYBRIT-hanke siis tavallaan mullistaa maailmaa näkymättömästi.”