Vattenfallin rakennusalan webinaari

Rakennusala on kiertotalouskaupungissa toteuttajan roolissa

Tutkija Satu Paihon puheenvuoro keskittyi kiertotalouskaupungin toteuttamiseen ja sen vaikutuksiin rakennusalaan. Asia on noussut vahvasti otsikoihin myös mediassa. Kiertotalouskaupungin käsite on jo itsessään haastava ja monivivahteinen. On oleellista ymmärtää, että kiertotaloudessa kyse ei ole pelkästään materiaalien kierrätyksestä.  Käytettävissä olevien resurssien säästämisen, jakamisen ja palvelullistamisen jälkeen, lopuksi jäävät energian ja materiaalin tarpeet on vielä katettava uusiutuvilla luonnonvaroilla.  Kaupunkisuunnittelun ja sitä tukevien ICT-ratkaisujen merkitys rakennusalle on keskeinen, jotta konkreettisiin toimiin kiertotalouskaupungin toteuttamisessa päästään rakennusalalla.

Useita kiertotalouskaupunkihankkeita on olemassa, mutta jopa kansainvälisesti usein on haettu kapeita, sektorikohtaisia ratkaisuja. Hyviäkin ratkaisuja löytyy tai on suunnitteilla. Suomessa VTT on mukana esim. Espoossa Keran alueella kehittämässä liiketoimintamalleja, joista esimerkkejä ovat Energy as a Service, sähköisen liikkumisen jaetut palvelut kaupunkilaisille sekä paikallisesti kasvatetut Kera-tomaatit. Euroopassa Alankomaista löytyy hyvä esimerkkejä kiertotalouskaupungeista.

Uudistuksia ja muutoksia tulossa rakennusalalle

Energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuudesta totesi, että rakennusalalle ei varsinaisesti ole olemassa päästövähennystavoitteita. Vähähiilisyys ja koko rakennuksen elinkaariajattelu on kuitenkin tulossa. Kenttä on haasteellinen mm. maantieteellisten alueiden erilaisuuden takia.

Vuodelta 2000 peräisin olevaa maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) ollaan uudistamassa.  Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. Rakennusalan yrityksiltä tullaan vaatimaan Ilmastoselvitys eli hiilijalanjälkilaskelma. Uutena määritelmänä lakiin tulee hiilikädenjälki. Energiatehokkuuden merkitys korostuu jo voimassa olevan EU-asetuksen myötä.

Rakennusteollisuus on jo tehnyt vähähiilisyyden tiekartan 2035, jonka keskeiset kohdat ovat:
- Rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa ollaan vähentämässä päästöjä 66 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
- Rakennetussa ympäristössä peräti 76 prosenttia päästöistä syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta.
- Teknologian kehityksellä esimerkiksi sementin ja teräksen valmistuksessa on suuri merkitys

Vattenfallilla ja SSBA:lla on käynnissä fossiilivapaan teräksen valmistukseen tähtäävä hanke, Hybrit.

Vastuullisen liiketoiminnan pitää olla kannattavaa

Asiakkaamme Mangrove Oy:n toimitusjohtaja Antti Lundstedt kertoi, että yrityksessä on käytössä ekologisen rakentamisen konsepti. Toiminnan keskiössä on ympäristön hyvinvointia ja kestävää kehitystä tukevien asumisratkaisujen tuottaminen, ja kaikkien rakennuskohteiden ilmastovaikutukset on laskettu vuodesta 2019 lähtien.

Kysyntä, kustannustehokkuus ja riittävät resurssit ovat kannattavan liiketoiminnan perusta. Mangroven tutkimusten mukaan valtaosalla asunnon vuokraajista ja ostajista päätökseen on vaikuttanut ekologisuus. Uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut sekä hiilijalanjälkeä lisäävät ratkaisut vaikuttavat myös päätökseen, koska niillä on hoitokustannuksia alentava vaikutus. Uusiutuvan energian käyttö sekä vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittyminen on entistä kustannustehokkaampaa. Rekrytointi on hyötynyt vastuullisesta liiketoiminnasta, ja osana yrityksen tarinaa vastuullisuus vetoaa tulevaisuuden osaajiin.

Kesällä 2020 Mangrove käynnisti tutkimushankkeen rakentamisesta, jossa vertaillaan hiilijalanjäljen, kustannusten ja asukastyytyväisyyden suhdetta toisiinsa. Käynnissä on myös rakennusmateriaalien vertailuhanke, jossa kohteina ovat betonikerrostalo ja puukerrostalo.

Hiilijalanjälki

Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää ihmiselle, toiminnalle tai tuotteelle. Huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpidioksidin.
(lähde: Sitra)

Hiilikädenjälki

Tuotteen, palvelun tai prosessin ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Sitä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Kun yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkailleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilikädenjälkeään. Korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin vaikutuksiin nyt.
(lähde: Sitra)

Kiertotalous

Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. (lähde: Sitra)

Tutustu rakennusalan sähkösopimuksiin