Asunto-osakeyhtiöiden energiawebinaarin satoa
Yritysmyyntimme järjesti tammikuun lopuksi asuntoyhtiöiden energiatehokkuus -aiheisen asiantuntija-webinaarin. Puhujiksi saimme Jaakko Ketomäen Motivasta ja Kari Lappalaisen Arasta. Teemoina olivat energiatehokkuus korjausrakentamisessa sekä sähköautojen latauspisteiden rakentaminen.
Opimme webinaarissa ajattelemaan taloyhtiön korjausrakentamista pitkän tähtäimen suunnitelmallisena kokonaisuutena. Korjaamiseen pitää olla aina syy miksi korjataan, mutta samassa yhteydessä kannattaa tehdä siihen rakennusosaan liittyvä energiatehokkuuden parannus, jos sellainen on tarpeen. Rakennusta on hyvä tarkastella kokonaisuutena, ettei käy niin, että yksi korjaus tekee seuraavan vaikeaksi tai mahdottomaksi.
Nykyaikana kannattaa miettiä onko taloyhtiöön tarpeen asentaa energiankulutuksen reaaliaikaisen seurannan mahdollistava laitteisto, jotta mahdolliset poikkeamat havaitaan nopeasti ja niihin pystytään reagoimaan. Älykäs ja automatisoitu lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaus mahdollistavat energiatehokkuuden parantamisen. Remonttirintamalla parantavia toimenpiteitä ovat ikkunoiden remontoiminen tai vaihto sekä ulkovaipan eristyksen parantaminen.
Ympäristöministeriön asetuksessa 4/13 määritellään, kuinka energiatehokkuutta tulee parantaa korjaus- ja muutostöissä. Tämä koskee kuitenkin vain rakennusluvanvaraisia korjauksia. Jos vaikkapa kerrostalon ulkorappausta huolletaan tai korjataan, se ei yleensä ole luvanvaraista korjaamista. Energiaremonttia ei kannata lähteä tekemään varta vasten, vaan yhdistää se osaksi normaalia rakennuksen ylläpitoa, sen mukaan mikä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää.
Korjaushankkeissa kannattaa panostaa hankesuunnitteluun, ja pyrkiä löytämään yhteistyökumppaniksi riippumaton ammattilainen, joka osaa tarkastella kokonaisuutta ja auttaa pitkän aikavälin suunnittelussa. Kaikkien korjaus- ja ylläpitohankkeiden tulisi johtaa pitkällä aikavälillä myös energiatehokkuuden paranemiseen.
Motiva - Energiatehokkuus säästää: 3 helppoa askelta
Sähköautojen latausinfra-avustus
Aran Kari Lappalaisen puheenvuorosta opimme, että sähköautojen määrä miltei kaksinkertaistui Suomessa viime vuoden aikana, autokanta on nyt lähes 50 000 täyssähköautoa tai ladattavaa hybridiautoa. Määrän ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 30 000 autolla. Noin kolmannes sähköautoista hankitaan kerrostaloihin eli se kertoo noin 10 000 yönylilatauspisteen tarpeesta vuoden 2021 aikana.
Aran avustusta saa asuinrakennusyhteisön sähköautojen latausinfrahankkeeseen maksimissaan 35 % toteutuneista kuluista, kuitenkin korkeintaan 90 000 euroa.
Latausvalmius eli putkitus tai kaapelointi mahdollista tulevaa latauspistettä varten tulee rakentaa vähintään viidelle latauspisteelle, jotta avustus voidaan myöntää. Ennen hakemusta on tehtävä päätösvaltainen yhtiökokouspäätös infran rakentamishankkeesta. Lisäksi hakemus on jätettävä ennen kuin rakennusprojekti on valmis tai vastaanotettu. Avustusta ei saa uudisrakentamiseen. Kun taloyhtiön parkkipaikalla on aika uusia lämmitystolpat, kannattaa kaikkiin tolppiin toteuttaa sähköautonlatausvalmius, se on järkevä tapa parantaa palvelutasoa.
