Ajankohtaista energiasta -webinaarissa käytiin läpi energiayhteisöjä ja sähkömarkkinoita

Vuoden 2023 alussa voimaan tuleva uusi tasauslaskentamalli Datahubin kautta helpottaa tuoton jakamista myös asukkaille. Muutoksen keskiössä ovat energiayhteisöt, joiden tarkoitus on helpottaa yritysten ja yhteisöjen investointeja uusiutuvaan energiaan. Yhteisöjä on kolmenlaisia:

• Hajautettuja (ympäri maata sijaitsevia jäseniä)
• Kiinteistörajan ylittäviä (vierekkäisillä tonteilla)
• Paikallisia (yhden sähköliittymän takana)

Taloyhtiöiden näkökulmasta ajankohtaisin vaihtoehto näistä on paikallinen energiayhteisö.

Paikallinen energiayhteisö toimii aina yhden sähköliittymän takana ja yhdellä tontilla, tai tonttiryhmällä joka liittyy toisiinsa. Tämän liittymän sisällä olevat energiayhteisön jäsenet voivat jakaa energian tuotannon investoinnit ja tuotot keskenään haluamallaan tavalla, eikä tuotetusta sähköstä tarvitse maksaa sähköveroja tai siirtomaksuja. Jäsenten ei myöskään tarvitse huolehtia tuotannon jakamisesta, vaan se hoituu vuoden 2023 alusta automaattisesti Datahubin kautta sovittujen osuuksien mukaan.

Käytännössä asunto-osakeyhtiöiden osakkaat voivat itse päättää haluavatko olla osallisia esimerkiksi aurinkopaneelien hankinnassa. Osakkaat myös saavat itse päättää minkälaisilla osuuksilla he ovat investoinneissa mukana ja miten tuotot jaetaan jäsenten kesken. Investoinnit eivät ole siis millään tavalla sidottuja osakemääriin, kuten yleensä taloyhtiöissä. Lakiuudistus siis helpottaa huomattavasti uusiutuvaan energiaan sijoittamista taloyhtiöiden sisäisten prosessien puolesta.

Osakas voi esimerkiksi investoida oman sähkönkulutuksen mukaan tai harkita suurempaa investointia, jos haluaa hyötyä yli oman tarpeen tuotetun sähkön myymisestä. On kuitenkin aina hyvä muistaa, että esimerkiksi aurinkopaneelien asennuksista, siirtämisistä remonttien ajaksi yms. asioista täytyy sopia taloyhtiön ja energiayhteisön välillä.

Taloyhtiöiden energiaratkaisut kehittyvät jatkuvasti ja aurinkopaneelit voivat olla hyvä ratkaisu nostaa omavaraisuutta ja luoda turvaa epävakaisina aikoina. Pitkällä aikavälillä aurinkopaneelit ovat hyvä sijoitus myös Suomessa, ja maksavat itsensä takaisin vuosien kuluessa.
 

Energiamarkkinat lähihistorian suurimmassa muutoksessa

Kuten kaikki varmasti ovat huomanneet, energian hinta on ollut rajussa nousussa ja esillä otsikoissa viime aikoina. Monille voi kuitenkin olla vaikea hahmottaa, kuinka paljon hinnat ovat todellisuudessa nousseet, mikä on hintojen vaihtelun suhteen normaalia ja mistä täytyisi olla huolissaan. Katsoimme yhdessä Vattenfallin B2B salkunhoitaja Juho Kinnin kanssa sähkömarkkinoiden lähihistorian suurimpiin muutoksiin ja arvioimme tulevaisuuden näkymiä

Viimeisin isompi hintapiikki sähkömarkkinoilla ajoittui 2008 finanssikriisin jälkeisiin vuosiin, kun polttoaineiden hinnat nousivat hurjasti. Epävarmoista ajoista selvittiin parin vuoden jälkeen ja viimeiset kymmenen vuotta ovat olleen suhteellisen vakaita. Vuonna 2020 hinnat olivat jopa historiallisen alhaalla. Mistä viime syksyn nousu sitten johtui?

Huono asetelma johtui pääosin polttoaineiden hinnannoususta ja epäedullisista sääolosuhteista:

• Kivihiilen ja maakaasun hinnat lähtivät nousuun jo kesällä. Kysyntä oli kovaa ja kaasua ei saatu Eurooppaan normaaliin tapaan Venäjältä. Syyskuussa maakaasusta maksettiin jo tuplat markkinahistorian aikaisempiin huippuhintoihin verrattuna.
• Syksy ja alkutalvi olivat myös hyvin vähäsateisia, joten vesivoimaloiden altaisiin ei saatu riittävästi vettä.
• Alkutalvi oli erittäin kylmä, joten energian tarve oli normaalia suurempi. Kysynnän ja tarjonnan erotessa pahasti, hinnat luonnollisesti kasvoivat.

Tilanne näytti kuitenkin paljon paremmalta vuoden alussa. Sateita saatiin, pakkaset laskivat ja energiamarkkinat normalisoituivat hieman. Tulevaa Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa oli kuitenkin vaikea ennustaa.

Sodan alkamisen jälkeen markkinoilla oli äkillinen paniikkireaktio. Polttoaineiden hinnat pomppasivat jälleen uusiin huippuihinsa, ja vaikka tilanne on markkinoilla hieman rauhoittunut, epävarmat tulevaisuuden näkymät pitävät hintoja vielä korkealla.

Jos vuosi sitten sähkön hinta kuukausitasolla on ollut 50-60 €/MWh kieppeillä talviaikaan ja historiassa kummittelivat 100 €/MWh huiput, nyt joulukuussa asteikko ruuvattiin uuteen uskoon ennätysten paukkuessa lähes kaksinkertaisesti. Sodan alkamisen jälkeen hintataso on jälleen kohonnut, mutta joulukuun kaltaista pitkäkestoista erittäin korkean hinnan jaksoa ei ole onneksi nyt nähty. Yksittäisten erittäin korkeiden päivähintojen riski on kuitenkin edelleen suuri kohonneiden polttoainehintojen johdosta.

Suomen omavaraisuuden lisäys sähköntuotannossa parantaa tulevaisuuden näkymiä

Vaikka tulevaisuus on epävarma, on sähkömarkkinoilla luvassa myös suotuisampia näkymiä. Olkiluoto 3 -ydinreaktori saadaan vihdoin käyttöön kesän korvilla. Tällä hetkellä käynnissä on testivaihe, mutta loppukesästä voimala käy jo tasaisesti ja tuottaa sähköä n. 1600 MW:n teholla. Tämä luo huomattavasti puskuria Suomen omavaraisuuteen ja saattaa ajoittain tehdä suurenkin vaikutuksen sähkön hintoihin.

Olkiluodon lisäksi tuulivoiman tuotantokapasiteetti on noussut huimasti viimeisen puolen vuoden aikana. Alkutalvesta tuulisuus oli Pohjoismaissa vuodenajan normaaliin verrattuna melko alhaisella tasolla, mutta kapasiteetin kasvun hyödyistä päästään nauttimaan sähkömarkkinoilla koko ajan enemmän. Kapasiteetti on kasvanut viimeisen vuoden aikana 1000 MW:a, maksimituotantotehon ollessa  nyt noin 3500 MW. Investoinnit tuulivoimaan eivät lopu myöskään tähän vaan saamme loppuvuoden aikana arviolta vielä lisäkapasiteettia 1500 MW:n verran Suomessa.

Eli Olkiluoto 3:n verrattuna saatetaan tuulivoimalla hyvissä tuuliolosuhteissa tuottaa tuplasti enemmän sähköä. Toisaalta taas ydinvoima on tuotantomuotona paljon tasaisempi vaihtoehto, eikä yhtä lailla sääolosuhteiden armoilla.

Kaikkiaan sekä Olkiluoto 3 että tuulivoiman lisääntyminen ovat suuri lisä Suomen sähkön omavaraisuuteen tulevaisuudessa. Olemme myös siinä mielessä onnellisessa asemassa Suomessa, että meillä tuotantomuotojen kirjo on laaja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saatamme tuulettomina kesän hellepäivinä hyödyt aurinkovoimasta ja syysmyrskyinä voimme luottaa vesi- ja tuulivoimaan.