Mitä sinun tulisi tietää lämpöpattereista?

Lämmitys on kodin energiankulutuksen isoin menoerä, ja myös tehokkain keino säästää sähkölaskussa. Lämmityksen säätäminen ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa.  

-Lämmityksen säätäminen optimaaliseksi on yksi hankalimpia asioita taloyhtiöissä, ja varmasti omakotitaloasujillekin. Lämmitykseen liittyy monia erilaisia säätöjä, ja lisäksi niiden vaikutus tulee viiveellä. Ihmisillä ei kuitenkaan ole aina kärsivällisyyttä odottaa, vaan he tekevät säätöjä paljon kerralla ja ihmettelevät, kun ne eivät toimi halutusti, Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos kertoo. 

Lämmityksen perusasetukset määritellään lämpökeskuksessa. Siellä säädellään sitä, kuinka lämmintä vettä lämpöpattereissa kiertää milläkin ulkoilman lämpötilalla. Taloyhtiössä tästä säätökäyrästä vastaa huoltoyhtiö, omakotitalossa asukkaan pitää säätää tämä itse.  

-Tämä säätö määrittelee lämmityksen rajat. Vaikka kaikki patteritermostaatit olisivat täysillä, mutta ulkona lämpötila on plussan puolella, patterit eivät hohkaa kuumina, Lindroos kuvailee.  

Lämpöpattereilla ja termostaateilla tehdään huonekohtainen hienosäätö asuintilojen lämpötilaan. Maltti on valttia – Lindroos suosittelee tekemään säätöjä vähän kerrallaan. Säätäminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä vaikutukset tuntuvat vasta tuntien päästä. 

-Liian suuria säätöjä ei kannata tehdä kerralla. Saman tilan patterit kannattaa myös säätää mahdollisimman samaan lämpötilaan, jotta lämpötilavaihtelu jää mahdollisimman pieneksi, Lindroos neuvoo. 

-Oikeaa lämpötilaa voi hakea vähän kerrallaan. Käytännössä jos patteri on vaikka nelosella ja on liian lämmin, se kannattaa säätää ensin kolmosen ja nelosen puoliväliin ja jos tulee liian kylmä, tehdyn säädön puoliväliin eli 3,75:lle. 

Moni kokeilee pattereita kädellä tietääkseen, tuntuuko patteri tarpeeksi lämpimältä tai liian kylmältä. Lindroos huomauttaa, että käsituntumaan ei kuitenkaan pidä luottaa.   

-Klassinen esimerkki on, että patteri tuntuu kylmältä, joten termostaatti säädetään täysille. Maksimisäätö riippuu kuitenkin ulkolämpötilasta. Ihmisen kehon lämpötila on noin 35–36 astetta, ja asuntojen sisälämpötila on yleensä noin 20–23 asteen välillä. Patteri tuntuu kylmältä käteen, vaikka se olisi 30 asteinen.  

Vältä virheet lämmityksessä 

Energiansäästön kannalta tärkeintä on, että jos sisällä on liian kuuma, ratkaisu haetaan lämpöpattereita säätämällä – ei avaamalla ikkuna. Ikkunan avaamalla patteri lämmittää ilmaa senkin edestä kompensoidakseen tilannetta, mutta samalla lämpö karkaa hukkaan. 

-Suomalaisten klassinen synti on lämpötilan säätö tuulettamalla. Energiansäästön kannalta olennaista ei ole niinkään sisätilojen lämpötila vaan se, paljon sen ylläpitämiseen tarvitaan lämpöenergiaa. Jos ikkunat ovat auki ja talon lämpötila on 18 astetta, se kuluttaa enemmän energiaa kuin talo, jossa lämpötila on 24 astetta mutta ikkunat ovat kiinni, Lindroos havainnollistaa. 

Vanha neuvo on, että pattereiden eteen ei saisi sijoittaa esimerkiksi huonekaluja. Energiatehokkuuden kannalta tällä ei kuitenkaan ole Lindroosin mukaan suurta merkitystä.  

-Lämpöteho jää esteen takia hieman pienemmäksi, ja patteri lämmittää seinää hieman enemmän. Kylmällä ilmalla kun tehoa tarvitsee enemmän, esteen takia termostaattia joudutaan säätämään täysille.  

Lindroos muistuttaa, että lämmitykseen vaikuttavat muutkin seikat kuin lämpöpatterit, kuten ilmanvaihtokoneiden tuloilmanlämmitys, lattialämmitys, lämpöpumput ja takat.  

-Näiden yhteispeli on tärkeä huomata. Esimerkiksi ilmanvaihtokone voi selittää sen, miksi asunto tuntuu kuumalta, vaikka patterit olisivat kylmiä. Suora sähkövastus ilmanvaihtokoneessa kuluttaa myös sähköä eikä säädy sisälämpötilan mukaan.  

Milloin lämpöpattereista tulee soittaa huoltoyhtiöön? 

Lämpöpattereiden kanssa kannattaa olla herkästi yhteydessä huoltoyhtiöön, mikäli vikaa ilmenee. Esimerkiksi pattereiden ilmausta ei kannata tehdä itse. Ilmauksen tarpeen huomaa yleensä esimerkiksi patterista kuuluvasta lorinasta. 

-Lisäksi pattereiden pienet venttiilit voivat helposti mennä tukkoon tai jumittua mekaanisesti, jolloin ne pitää putsata ja avata. Lämpöpattereiden huoltamiseen liittyy riskejä, jos itse alkaa niitä säätää. Vesi voi valua lattialle, ja siitä voi olla ikäviä seurauksia koko taloyhtiölle.  

Lähtökohtaisesti ilmausta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos järjestelmä toimii kuten pitää. Lindroos huomauttaa, että ilman ilmaantuminen pattereihin johtuu yleensä vuodosta – se ei siis ole säännöllinen huoltotoimenpide. 

Suuria säästöjä  

Optimaalinen sisäilman lämpötila riippuu toki omista mieltymyksistä, mutta tavoitteeksi kannattaa ottaa 20–22 astetta. Lämpötila vaihtelee luonnollisesti esimerkiksi auringon paistaessa sisälle, joten lämpötilan pieni vaihtelu on normaalia.  

-Alle 18 asteen ei kannata asuintiloissa mennä, sillä siitä voi seurata kosteusongelmia. Useimmiten totuttaudutaan olemaan liian lämpimässä, mikä sekään ei ole terveellistä. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että itselleen sopivan lämpötilan löydyttyä pitää sen mahdollisimman tasaisena, eikä esimerkiksi avaa ikkunoita ja päästä lämpöä karkuun.  

Vaikka lämmityksen säätö vaatiikin hieman vaivaa ja kärsivällisyyttä, se kannattaa. Lindroos kertoo, että lämmityksen kunnolla optimoimalla voi säästää jopa 30–50 prosenttia normaalista energiankulutuksesta.  

-Tästä saa hyvän tuntipalkan melkein joka talossa. Kerrostalossakin säästö näkyy vastikkeissa pidemmällä aikavälillä.