Tammikuun 2019 sähkömarkkinakatsaus: Sähkön tukkuhinta nousi 2018 voimakkaasti
Sähkön tukkuhinta nousi vuonna 2018 keskimäärin 41 prosenttia. Tukkuhintaa nosti aiempia vuosia kylmempi talvi sekä Pohjois-Euroopan poikkeuksellisen lämmin ja kuiva kesä, jonka vuoksi vesivoimaa oli tarjolla niukasti. Tämän vuoksi sähkön tuottamiseen jouduttiin käyttämään kalliimpia polttoaineita.
Marraskuusta lähtien sähkön hinnan trendi on ollut nouseva. Tämän vuoden alusta hinnat ovat kääntyneet pieneen laskuun ja sahanneet hieman ylös ja alas, mutta ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Tämä on melko normaalia vuodenaikaan nähden. Sääennusteiden mukaan odotettavissa on nyt hieman pidempi kylmemmän sään jakso. Mikäli sääennusteet toteutuvat, se nostaa hintoja kaikissa sopimusmuodoissa: toistaiseksi voimassa olevissa, määräaikaisissa ja spot-sopimuksissa. Talvella sateet tulevan useimmiten lumena, joten vesialtaat eivät juurikaan täyty vedellä. Näin tapahtuu vasta myöhemmin keväällä lumien sulaessa. Riski on siis suuri, että vesivoimaa on rajoitetusti käytössä talven aikana, varsinkin kun hydrologinen taso on tällä hetkellä 13,4 TWh normaalia alempi.
Päästöoikeuksien hinnat nousivat myös rajusti vuoden 2018 aikana, 9 eurosta aina 25 euroon/tonni. Nyt hinnat ovat viime päivien aikana laskeneet hieman ja ovat tällä hetkellä noin 22 €/tonni. Tällä on ollut ja tulee edelleen olemaan suuri vaikutus sähkön pörssihintaan; koska vesivoimaa on edelleen niukasti käytettävissä, on pakko käyttää kalliimpia tuotantotapoja ja polttoaineita.
Hiilen hinta on ollut hieman laskussa viime viikkojen aikana. Öljyn hinta sen sijaan on ollut pienoisessa nousussa ja on nyt noin 57 dollaria/tynnyri, ollen kuitenkin noin 10–12 dollaria halvempi kuin vuoden 2018 alussa. Lokakuussa öljyn hinta kävi 87 dollarissa ja on halventunut siis siitä noin 30 euroa. Trendi on kuitenkin nyt nouseva.
Mitä tulee spot-hintoihin, ne ovat edelleen korkealla tasolla, vaikka ovat laskeneet viime vuoden lopusta. Spot-hintoihin vaikuttaa tällä hetkellä etenkin huono vesitilanne, kylmempi sää ja sademääräennusteiden lasku. Ydinvoimaloiden käyttökapasiteetit ovat olleet korkealla tasolla. Tätä kirjoitettaessa ydinvoimaloiden käyttökapasiteetit ovat Pohjoismaissa 96 % ja Suomessa 100 %. Mikäli ydinvoiman saatavuus pysyy ennallaan, spot-hintojen ei odoteta nousevan vaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla.
Jos haluaa tietää varmasti, mitä maksaa sähköstään tulevina kuukausina, kannattaa tehdä määräaikainen Ilmasto Mix -sopimus. Käyttämällä sähköä, jota ei ole tuotettu fossiilisilla polttoaineilla, antaa oman panoksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Määräaikaisten sopimusten hinnat ovat normaalilla tasolla, eikä niiden odoteta laskevan kovinkaan paljon tulevina viikkoina ja kuukausina. Määräaikaisten sopimusten hinnat Suomessa ovat muihin EU-maihin nähden erittäin edulliset.
Mikäli on sähkölämmittäjä ja pystyy ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille, kannatta tehdä Vattenfall Tuntisähkö Mix -sopimus. Tuntisähkö Mix kuten myös Ilmasto Mix on tuotettu ydin-, vesi ja tuulivoimaloilla. Tuntisähkö Mix on spot-tuote, jossa hinnoittelu on täysin läpinäkyvä, sillä se perustuu sähköpörssin tuntikohtaisiin spot-hintoihin. Tällä sopimuksella voi säästää selvää rahaa ja vaikuttaa paremmin oman sähkölaskun suuruuteen.
Jos taas haluaa toistaiseksi voimassa olevan, huolettoman sopimuksen, joka seuraa markkinoiden hintoja neljännesvuosittain, suosittelemme Täysvesi kvartaali -tuotettamme. Hinta muuttuu siis neljännesvuosittain, ja asiakkaalle ilmoitetaan kuukautta ennen uutta kautta tulevan kvartaalin hinta.
Yleisesti sähkön hintatasoon Suomessa vaikuttaa etenkin säätila, sillä tuulen ja veden runsas saatavuus nostaa tarjontaa ja laskee pörssihintoja. Säätila vaikuttaa hintoihin myös kysynnän kautta. Sään lisäksi öljyn, hiilen ja CO2-päästösertifikaattien hinnat, globaali taloustilanne sekä voimaloiden kapasiteetti ja toiminta vaikuttavat Suomen sähkönhintaan ja lähinnä määräaikaisten hintoihin.
Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan yleensä ydinvoimalla, yhteistuotanto-kaukolämmöllä, vesivoimalla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla, ja loput pääsääntöisesti sähkön tuotannolla Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta, pellettiä tai puuta. Puuksi eli puuperäiseksi polttoaineeksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä puuperäiset polttoaineet.
