Syyskuun 2019 sähkömarkkinakatsaus
Hinnat laskivat elokuussa huomattavasti pohjoismaisessa sähköpörssissä. Suomen hinnoissa laskua ei näkynyt Suomen korkeiden aluehintojen takia.
Sähkön johdannaismarkkinalla kaikki viikko- kuukausi-, kvartaali- ja vuosituotteet ovat laskeneet. Nämä ovat tuotteita, joita sähkönmyyjät ostavat sähköpörssistä suojatakseen volyymeja tulevia määräaikaisia sopimuksia varten. Laskuun on vaikuttanut parantunut hydrologinen tase ja kaasun, hiilen, päästöoikeuksien sekä Saksan sähkön hintojen lasku.
Spot-hinnat ovat olleet kohtalaisen korkealla etenkin Suomessa ja Tanskassa. Suomen spot-hinnat ovat olleet noin 10–15 €/MWh korkeammat kuin pörssin systeemihinnat. Ruotsissa ja Norjassa on siis saatu nauttia huomattavasti alemmista spot-hinnoista. Suomen aluehintaan on vaikuttanut viime viikkoina eniten Loviisa 2 -ydinvoimalan huoltoseisokki, joka jatkuu vielä syyskuun puolelle, mutta myös Ruotsissa tapahtuvat ydinvoimaloiden vuosihuollot. Tämän lisäksi sähkön tuonnissa Ruotsista on ollut joitakin rajoituksia samalla kun kysyntä Suomessa on noussut ja Tanskassa on tuullut normaalia vähemmän. Näillä seikoilla on ollut eniten vaikutusta Suomen spot-hintaan.
Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet. Öljyn ja hiilen hinnat ovat laskeneet rajusti vuoden takaisista hinnoista. Öljyn hinta on noin 25 $/bbl alempi ja hiili noin 30 $/bbl alempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Polttoaineiden hinnat ovat vaihdelleet lähinnä maailman talouspoliittisten tilanteiden mukaan, esimerkiksi vallitseva kauppasota on vaikuttanut hintoihin ajoittain sahaavasti päivästä päivään. Nyt USA ja Kiina ovat pääsemässä jonkinlaisen sopimuksen neuvotteluissaan, mikä on jo viime päivinä rauhoittanut markkinoita ja estänyt syvemmän öljyn hinnan laskun.
Kivihiilen hinta pysynee Euroopassa vielä alhaisella tasolla, koska varastotasot ovat korkealla kaikkialla maailmassa. Kivihiilen käyttö ei ole ainoastaan pienentynyt korkeiden päästöoikeuksien takia, vaan myös kaasun alhaisemman hinnan takia. Kaasun käyttö on tällä hetkellä edullisempaa kuin kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuottamisessa. Päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet vähän yli 25 €/t tasolle. Parhaimmillaan hinta saavutti kesän aikana melkein 30 € rajan, jota voidaan pitää seuraavana psykologisena tasona. Päästöoikeuksien hinnat pysynevät tulevaisuudessa enimmäkseen yli 25 €/t. 25 € tuntuu tänä päivänä olevan käytännössä alaraja, jota tuskin alitetaan, etenkin kun edessämme on syys- ja talvikaudet. Lämmityskausi Suomessa ei ole vielä alkanut, joten kysyntä kasvaa pikku hiljaa syksyn aikana ollen talvikuukausina korkeammillaan. Sääennusteiden mukaan saamme nauttia normaalia lämpimämmästä säästä alkusyksyn aikana, ja sateita odotetaan saatavan normaalisti, mikä pitänee sähkön hintoja samalla tasolla alkusyksystä.
Määräaikaisten sopimusten hinnat voivat vielä syyskauden aikana laskea jonkun verran, mutta pysynevät vähintään samalla tasolla seuraavien viikkojen ajan. Vesivarastojen täyttöasteet Pohjoismaissa ovat hyvällä tasolla. Tällä hetkellä olemme suurin pirtein samalla tasolla kuin vuonna 2017, jolloin meillä oli hyvä vesitilanne Pohjoismaissa. Saksan luottamus talouden kehitykseen on heikentynyt. Mikäli talous myös muualla Euroopassa näyttää heikkenemisen merkkejä, tarkoittaa se sitä että sähkön tarve vähenee kaikkialla, koska tuotantolaitoksia ei ajeta täysillä. Tässä tilanteessa yleensä myös sähkön hinta laskee, koska kysyntä laskee.
Yleisesti sähkön hintatasoon Suomessa vaikuttaa etenkin säätila, sillä tuulen ja veden runsas saatavuus nostaa tarjontaa ja laskee pörssihintoja. Säätila vaikuttaa hintoihin myös kysynnän kautta. Sään lisäksi öljyn, hiilen ja CO2-päästösertifikaattien hinnat, globaali taloustilanne sekä voimaloiden kapasiteetti ja toiminta vaikuttavat Suomen sähkön hintaan ja lähinnä määräaikaisten sopimusten hintoihin.
Sähköntuotanto ja siirtokapasiteetti ovat olleet normaalisti käytössä Pohjoismaissa viimeisten kuukausien aikana.
Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan yleensä ydinvoimalla, yhteistuotanto-kaukolämmöllä, vesivoimalla, yhteistuotanto-teollisuudella, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla, ja loput pääsääntöisesti sähkön tuonnilla Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. Puuksi eli puuperäiseksi polttoaineeksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet.
