Sähkömarkkinakatsaus 7 / 2021 - Aurinkosähkön pientuotanto kasvaa ja juhannuksena Suomen sähkönkulutus pienimmillään

Kylmästä keväästä ollaan nyt siirrytty helteiseen kesään. Lämpötilat ovat olleet Pohjoismaissa ennätyksellisen korkeita verrattuna normaaliin. Vesitilanne voimalaitosten altaissa on kuitenkin normaali sateisten ukkosmyrskyjen ansiosta. Jos helteet jatkuvat, hydrologinen tase saattaa kuitenkin huonontua, koska sähköä kuluu myös silloin. Asuntoja ja kiinteistöjä viilennetään, ja kodinkoneet kuluttavat tavallista enemmän sähköä.

Julkaistu 5 vuotta sitten kirjoittanut: Peter Strandberg
Sähkömarkkinakatsaus 7/2021 - Kylmästä keväästä ollaan nyt siirrytty helteiseen kesään

Auringolla tuotettu sähkö kasvaa Suomessa

Energiaviraston mukaan aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 45 % vuonna 2020. Pientuotantoa Suomessa on nyt lähes 300 MW. Tämän lisäksi sähköverkkoon kytkemätöntä aurinkosähkökapasiteettia on arviolta yhteensä runsaat 20 MW, jotka on asennettu yli 50 000 pientaloon, suurimmaksi osaksi vapaa-ajan asuntoihin.

Auringon osuus sähkötuotannossa on siis nousussa. Odotettavissa onkin, että sen osuus kasvaa entisestään. Aurinkopaneeleiden teknisen kehityksen ja paneelien halpenemisen myötä niiden hankkiminen on yhä useammalle mahdollista. Viime viikkojen aikana moni omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon omistaja onkin hyötynyt todella paljon aurinkopaneeleistaan. Uusimpien pidemmän ajan sääennusteiden mukaan helteitä ja aurinkoa on myös odotettavissa pitkin kesää, joten sähkön omatuotannostaan pääsee moni nauttimaan kesän aikana.


Juhannusviikonloppuna sähkönkulutus vuoden alhaisimmalla tasolla

Juhannusviikonloppuisin sähkönkulutus on normaalista aina ollut pienimmillään Suomessa. Tänäkin vuonna kulutus oli ajanjaksona 25.6 – 27.6 tähän asti vuoden alimmillaan, kulutuksen ollessa pienemmillään 6 600 MWh/h ja suurimmillaan 8 071 MWh/h. Tämä on loogista, koska ihmiset lomailevat, ovat omilla tai vieraiden mökeillä, tai viettävät aikaa leirintäalueilla. Juhannuksena ruokaa ei laiteta arkipäivien tapaan sähköliesillä ja uuneilla, vaan käytetään enemmin kaasu- tai hiiligrillejä. Ruokailu mökeillä on muutenkin kevyempää, ja syödään enemmän kalaa ja salaatteja. Vuoden 2021 1.1 - 27.6 ajanjakson toteutuneet vastaavat kulutusten keskiarvot ovat olleet pienemmillään 6 600 MWh/h ja suurimmillaan 9 971 MWh/h. Tähän mennessä vuoden 2021 kulutushuippu osui 18.2 kello 9:00, jolloin kulutusta Suomessa oli peräti 14 267 MWh/h.


Sähkön tuottaminen kivihiilellä ei ole kannattavaa

Sähkönhinta on ollut viime viikkoina nousussa, ja spot-hintakin on ollut varsin korkealla. Hintojen nousuun ovat vaikuttaneet ydinvoimaloiden huoltoseisokit, sisäiset sähkön siirtorajoitteet Ruotsissa, siirtorajoitteet Suomeen sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuneet hinnat. Päästöoikeuksien hinnat ovat olleet viime kuukausina ennätyksellisen korkealla. Sähkön tuottaminen kivihiilellä ei tänä päivänä ole enää kannattavaa, koska hiilen hinta ja päästöoikeuksien hinnat ovat kallistuneet niin paljon. Tämän takia moni sähköntuottaja onkin päättänyt aikaistaa kivihiilivoimalaitostensa alasajoa. Esimerkiksi Hanasaaren voimala Helsingissä ajetaan alas jo vuoden 2023 loppuun mennessä.

Sähköhinnan ei odoteta halpenevan ainakaan tulevien kahden kuukauden aikana, vaan hinnat pysynevät aika korkealla riippuen jonkun verran tulevista säistä. Mikäli loppukesästä siis tulee lämmin ja sateeton, on myös odotettavissa, että hinnat pysyvät normaalia korkeammalla tasolla määräaikaisissa sopimuksissa kesän ja syksyn aikana. Osasyynä tähän on myös maailman taloudellinen tilanne, joka koronan jälkeen on nyt myös paranemassa kovaa vauhtia. Eri puolilla maailmaa polttoaineiden kysyntä on ollut kasvussa, mikä myös heijastuu suoraan sähkön hintaan. Spot-hinnoissa voi vuorokauden aikana tai päivien välillä olla toki isojakin heittoja riippuen vähän tuulen saatavuudesta ja vesitilanteesta.