Sähkömarkkinakatsaus 3/2026: Ruotsin ja Suomen sähkömarkkinoiden erot

1. Mitä yhteisiä piirteitä Suomen ja Ruotsin sähkömarkkinoissa on?  

Suomen ja Ruotsin sähkömarkkinoissa on paljon samaa. Molemmat ovat pohjoismaisen sähkömarkkinan ytimessä. Myös hinnanmuodostuksen markkinaperusteisuus on yhdistävä tekijä: hintaeroja ohjaavat sähkön kysyntä ja tarjonta. 

Molemmissa maissa sähkömarkkina on sangen kehittynyt ja sähköllä on suuri rooli esimerkiksi kotien lämmityksessä. Myös tuotantomuodoissa on paljon yhteistä: molemmissa valtioissa tuotanto on jo nykyisellään hyvin pitkälti fossiilitonta. Ruotsissa 2025 sähköstä noin 98 prosenttia oli peräisin fossiilivapaista lähteistä, Suomessa vuonna 2025 tuotanto oli noin 96 prosenttisesti fossiilivapaata.  

Sähköä myös tuotetaan pitkälti samoin tavoin: vesivoimalla, ydinvoimalla sekä tuuli- ja aurinkovoimalla. Suomessa sähkön kokonaiskulutus oli vuonna 2025 yhteensä 86 terawattituntia (TWh) ja tuotanto noin 90 TWh. Ruotsissa sähköä kului 134 TWh ja sitä tuotettiin 168 TWh. Ruotsi oli viime vuonna siis selvästi sähkön nettoviejä, Suomikin lievästi.  
 

2. Miten sähköntuotantotavat eroavat Ruotsin ja Suomen välillä?  

Vesivoima on Ruotsissa sähköntuotannon kivijalka. Vuonna 2025 vesivoimalla tuotettiin Ruotsissa sähköä noin 68 TWh eli yli 40 prosenttia kokonaistuotannosta. Ruotsin vesivoiman varastoaltaiden koko on yli 33 TWh eli altaat ovat suuria. Suuri vesivoiman osuus antaa paljon säätökykyä ja tasaa hintavaihteluita.  

Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on Ruotsissa noin 27 prosenttia eli vuonna 2025 noin 45 TWh. Viime vuosi oli tilastojen valossa poikkeuksellinen, keskimäärin Ruotsissa ydin- ja vesivoima ovat lähes yhtä suuria tuotantomuotoja. Myös tuulivoiman osuus on merkittävä, noin 39 TWh eli 23 prosenttia. Aurinkovoima kasvaa sekin nopeasti, mutta osuus on yhä määrällisesti pieni. Ruotsissa suuri osa tuulivoimakapasiteetista on maatuulta sisämaassa, Suomessa tuulituotanto kasvaa sen sijaan voimakkaasti rannikkoseuduilla.  

Suomessa päätuotantomuodot ovat ydinvoima ja tuulivoima. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on Suomessa suurempi kuin Ruotsissa. Suomessa tuotettiin viime vuonna sähköä tuulivoimalla 25 TWh eli 28 prosenttia tuotannosta. Tuulivoima on kirinyt jo pitkästi vesivoiman edelle, mikä kasvattaa sähkön tuntikohtaista vaihtelua tuulen säänmukaisuuden vuoksi. Vesivoimalla tuotettiin Suomessa viime vuonna 15 prosenttia sähköstä. Vesivoima on Suomelle tärkeä säätövoima, mutta säätövaraa on vähemmän kuin länsinaapurissa. 

Suomen merkittävin tuotantomuoto on ydinvoima, jolla tuotettiin vuonna 2025 noin 33 prosenttia sähköstä. Suomessa ydinvoimatuotanto on keskittyneempää ja Olkiluoto kolmosen (OL3) merkitys on suuri. Näin ollen yksittäisen laitoksen huollot näkyvät helpommin hinnassa. Ruotsissa puolestaan useampi reaktori jakaa perustuotantoriskiä.

3. Miten Ruotsin ja Suomen sähkömarkkinat ovat kytköksissä toisiinsa?  

Ruotsi ja Suomi ovat kytköksissä toisiinsa sekä maa- että merikaapelein. Viime marraskuussa käyttöön otettu Aurora Line kasvattaa sähkönsiirtokapasiteetin enintään 1900 megawattiin tuonti- ja vientisuuntiin. Käytettävissä oleva kapasiteetti vaihtelee sähköjärjestelmän hetkellisen tilan mukaan. Siihen vaikuttavat muun muassa sähköntuotannon ja kulutuksen alueellinen jakautuminen, muiden rajayhteyksien käyttötilanne sekä lämpötilasta riippuva voimajohdon siirtokapasiteetti. 

Siirtoyhteyden tavoite on tasata maiden välisiä hintaeroja ja parantaa toimitusvarmuutta. FennoSkan 1 & 2 merikaapelit muodostavat toisen tärkeän kytkennän, joiden yhteiskapasiteetti on noin 1 200 MW.  

Suomen sähkömarkkina ”keikkuu” Ruotsin ja Viron välissä. Suomi on yhä useammin nettoviejä tuulisina hetkinä OL3:n ja suuren maatuulituotannon ansiosta. Silloin kun tuulee riittävästi ja Ruotsin tuonti sekä Suomen tuotanto riittävät täyttämään Viroon menevät siirtokaapelit, Suomen hinta asettuu lähelle Ruotsin hintoja. Mutta jos Suomessa tuotantoa on vähän ja Ruotsin tuonnin kapasiteetti täyttyy, asettuu Suomen hinta Viron hinnan tasolle. Eli hintaerot maiden välillä muodostuvat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, johon rajasiirtokapasiteeteilla on painava vaikutuksensa.

4. Miksi Ruotsissa on monta sähkön hinta-aluetta, mutta Suomessa vain yksi? 

Norjassa on viisi sähkön hinta-aluetta ja Ruotsissa neljä, mutta Suomessa vain yksi. Suomessa on kolme siirtoaluetta, jolla hallitaan hetkellisiä pullonkauloja. Nämä siirtoalueet eivät kuitenkaan tavalliselle kuluttajalle näy. Pullonkaulatilanteet ovat Suomessa vain hetkellisiä. Eli vaikka Suomeen luotaisiin hinta-alueet, suurimman osan ajasta sähkön hinta olisi joka alueella sama.  

Suomen yksi sähkön hinta-alue poliittinen päätös ja valinta: sähkö on nähty keskeisenä resurssina, jonka hinta on haluttu olevan saman kaikille Suomessa ja on koettu tärkeäksi pitää kantaverkko kunnossa. Ruotsissa näkökulma on ollut erilainen. Ruotsissa myös siirtokapasiteettihaaste on mittakaavaltaan suurempi kuin Suomessa: maa on pidempi ja tuotanto keskittynyt vahvemmin pohjoisosiin. Viime vuosina Ruotsin kantaverkkoyhtiö onkin investoinut aiempaa vahvemmin siirtoverkkojen kehittämiseen. 
  
 Sähkönsiirrossa kyse on siitä, pystytäänkö sähköä siirtämään riittävästi vaikkapa pohjoisesta etelän teollisuuslaitoksiin. Jos tarve sähkön siirtoon alueiden välillä on suurempi kuin mitä fyysisesti on mahdollista siirtojohtojen kautta siirtää, niin alueiden välillä muodostuu hintaero. Tällaista tilannetta kutsutaan sähkömarkkinoilla pullonkaulatilanteeksi. 

Ruotsissa on hinta-alueet käytössä, koska maassa on sähkön siirrossa pullonkauloja jatkuvasti. Hinta-alueet, nimeltään SE1-SE4, ovat ratkaisu tähän. Sähkö on Ruotsin SE1–SE2-alueilla eli pohjoisessa lähes aina edullisempaa kuin etelässä SE3–SE4 -alueilla. 

Markkina-alueet eriytyvät hinta-alueiksi, joissa toisella alueella sähkön ostaja maksaa eri hintaa, kuin sähkön myyjä siitä toisella alueella saa. Pullonkaulatulon määrä saadaan kertomalla hinta-alueiden välisillä siirtoyhteyksillä siirrettävä sähkön määrä niiden välisellä hintaerolla. Hintaero kertyy sähköpörssille pullonkaulatulona, joka tilitetään sähköpörssistä hinta-alueiden molemmin puolin kantaverkkoyhtiöille.

5. Miten Ruotsin sähkönkulutuksen rakenne eroaa Suomesta? 

Molemmissa valtioissa teollisuus ja kotitaloudet muodostavat suuren osan kulutuksesta, mutta rakenne painottuu eri tavoin. 

Ruotsissa kotitaloudet ovat Suomea riippuvaisempia sähköstä lämmityksessä. Suora sähkölämmitys ja lämpöpumput ovat yleisempiä kuin Suomessa. Suomiessa puolestaan asuinrakennukset lämpiävät laajasti kaukolämmöllä. Ruotsin valtio on tukenut kotitalouksien aurinkopaneeli- ja kotiakkuinvestointeja jopa 50 prosenttia hankintahinnasta. Tämän takia aurinkopaneelit ja akut kotitalouksissa ovat Ruotsissa merkittävästi yleisempiä kuin Suomessa.  

Ruotsissa on myös Suomea suurempia pohjoiseteläsuuntaisia alueellisia eroja sekä tuotannossa että kulutuksessa kuin Suomessa. Ruotsissa tuotanto on vahvasti pohjoisessa ja kulutus etelässä. Kokonaiskulutus painottuu Ruotsissa etelässä palveluihin ja kotitalouksiin vielä vahvemmin kuin Suomessa. 

Lisäksi Ruotsi on selvästi pidempi maa kuin Suomi. Tästä seuraa jonkun verran eroja, kun etelässä Malmössä puissa on jo lehdet, Luulajassa pohjoisessa tarvitaan yhä lämpöpumppuja lämmitykseen.

6. Miten kuluttajien sähkösopimusmarkkinat eroavat Ruotsin ja Suomen välillä? 

Ruotsalaisista suurin osa valitsee pörssisähkösopimuksen. Pörssisähkösopimusten osalta Suomen ja Ruotsin välillä on kuitenkin yksi iso ero: Ruotsissa valtaosalla on käytössä pörssisähkösopimus, jonka hinta määräytyy kuukauden tuntihintojen keskiarvon perusteella, ei siis tunneittain. Tätä kutsutaan ”rörligt pris” -sopimukseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden jokaisen tunnin kilowattituntihinta on sama. Tällaisia kuukausihintaisia sopimustyyppejä ei ole Suomessa ollut tarjolla enää useampaan vuoteen.  

Yksi syy tälle erolle löytyy mittareista: Ruotsissa kaikilla asiakkailla ei ole sähkömittareita, jotka mahdollistavat 15-minuutin tai edes tunnin tasoiset mittaustiedot. Varsinaiset todelliseen toteutuneeseen kulutukseen ja hintaan perustuvat sopimukset ovatkin Ruotsissa harvinaisempia. 

Suomessa suositussa varttihinnoitteluun perustuvassa pörssisopimuksessa on sen sijaan enimmillään lähes 3 000 eri hintaa kuukaudessa. Kuluttaja voi tarkastella hintoja ja kulutusta tällä tarkkuudella Suomessa mm. sähköyhtiöiden asiakasportaaleista ja applikaatioista. Laskulla sähkönhinnat ja -kulutus ovat esitettyinä helposti ymmärrettävällä tasolla. 

Ruotsissa ei ole myöskään samanlaista lyhyiden määräaikaisten sopimusten buumia kuin Suomessa. Länsinaapurissa moni valitsee jopa kolmivuotisen sopimuksen, jota ei juurikaan Suomen markkinoilla ole tarjolla. Tämä johtuu myös erilaisesta lainsäädännöstä: Suomessa määräaikaisuus voi sitoa kuluttajaa maksimissaan kahden vuoden ajan. 

Suomessa kuluttajat ovat erittäin hintatietoisia, ja pörssisopimuksiin on rakennettu esilaisia hintakiinnitysvaihtoehtoja. Ruotsissa rörligt on selkeästi suosituin, mutta 15 min hinnoittelun käyttöönoton jälkeen myös ”timpris”sopimus on alkanut vallata markkinoita. Tässä sopimustyypissä kuluttaja maksaa Suomen tapaan täsmälleen sen pörssihinnan, joka on voimassa sillä hetkellä, kun sähköä käytetään. 
 

Sähkömarkkinamaaottelu: Ruotsi vs. Suomi 

Vuosi 2025	Ruotsi	Suomi
Sähkön kulutus	~134 TWh	~86 TWh
Sähkön tuotanto	~167 TWh	~90 TWh
Nettotase	Sähkön viejä	Lievä sähkön viejä
Suurin tuotantomuoto	Vesivoima (~41 %)	Ydinvoima (~33 %)
Tuulivoiman osuus	~23 %	~28 %
Vesivoiman osuus	~41 %	~15 %
Ydinvoiman osuus	~27 %	~33 %
Fossiilittoman sähkön osuus	~98 %	~96 %

Lähteet: Vattenfall, Energiavirasto, NordPool, Svenska Kraftnät, Tilastokeskus.