Sähkömarkkinakatsaus 1/2026: Suomalaisten sähkösopimukset

1. Millaiselta näyttää sähkösopimusten historia?

1900–1980-luvuilla Suomessa toimi pieniä paikallisia sähköyhtiöitä. Ne myivät niin kutsuttua perus- ja aikasähköä (yö/päivä) tai vuodenaikasähköä usein toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Kuluttajille myytävät sähkötuotteet kehittyivät vähitellen mittariteknologian mukana.  

Sähkömarkkinat vapautuivat 1990-luvun puolivälissä ja kilpailu toi markkinoille määräaikaiset kiinteähintaiset sopimukset, jotka yleistyivät nopeasti. Tuntihinnoiteltu pörssisähkö tuli Suomessa kuluttajien saataville 2000-luvulla, mutta se oli pitkään harvinaisempi vaihtoehto kuin kiinteät sopimukset. 

2010–luvulla kolme päävaihtoehtoa vakiintuivat: kuluttajat valitsivat joko määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen, toistaiseksi voimassa olevan tai tuntihinnoitellun pörssisähkösopimuksen.  

Energiakriisi (2020–2022) ja sitä seuranneet vuodet muuttivat sopimusmarkkinan: tuotevalikoima laajeni huomattavasti ja markkinoille saapuivat kulutusvaikutukselliset määräaikaiset ja kuukausihintaiset sopimusmallit. 

Pörssisähkön suosio myös kasvoi nopeasti. Kun vuonna 2020 pörssisähkösopimus oli vain 8 prosentilla kuluttajista, vuonna 2024 sellainen löytyi jo lähes 40 prosentilta. 

2. Miltä Suomen sähkösopimusmarkkina näyttää nyt? 

Viime vuosina määräaikaisten sopimusten kesto on lyhentynyt. Jotkut sähköyhtiöt tarjoavat sopimuksia, joiden kesto on lyhyimmillään 3 kuukautta. Lisäksi erityyppisten sopimusten valikoima on monipuolistunut entisestään. Pörssisähkön suosio on jatkunut vahvana, se on vakiinnuttanut paikkansa.   

Vastaavasti toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuus on pienentynyt, vuonna 2024 sellainen löytyi enää noin viidesosalta kotitalouksista. Viime vuonna sähkösopimusta valitseva kuluttaja valitsikin hinnoittelun pohjaksi joko määräaikaisen tai pörssisähkösopimuksen.   

Tammikuun 2024 hintapiikki (yli 2 €/kWh) on yhä kuluttajien muistissa. Sähkön hinta on heitellyt viime vuosina myös pidemmällä aikavälillä: ensin se nousi vuonna 2024, laski Euroopan alhaisimmaksi 2025 ja noussut jälleen rajusti alkuvuonna 2026. Suomessa sähkön hintaan vaikuttavat nopeasti ydinvoimaloiden käytettävyys, siirtoyhteydet sekä tuuli- ja vesivoiman tuotanto.

Suomi on dynaamisen tuntihinnoittelun ja lyhyiden sopimusten edelläkävijä. Monissa muissa maissa dominoivat pidemmät kiinteät ja kuukausikeskiarvoon perustuvat pörssisähkösopimukset. 

3. Miksi Suomessa on niin paljon eri sähkösopimusvaihtoehtoja?

Suomalaiset ovat eurooppalaisessa vertailussa todella aktiivisia ja hintatietoisia. Sähkön hinta on tunnetusti kestoaihe niin suomalaisessa mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissa. Kuluttajat kilpailuttavat ja vaihtavat sähköyhtiötä aktiivisesti. Sopimusvaihtojen määrä kasvoi vuonna 2024 huimat 27 prosenttia vuoden takaisista luvuista. Kilpailuttaminen on viime aikoina vain kiihtynyt.  

Runsas sopimusvalikoima juontaa juurensa energiakriisin aikaan (2022–2023). Tuolloin moni kotitalous solmi pitkäkestoisen ja kalliin kiinteähintaisen sopimuksen. Kun hinnat laskivat, moni jäi maksamaan korkeaa hintaa pitkään. Tämä johti siihen, että kuluttajat alkoivat vaatia joustavampia ja lyhyempiä sopimuksia, johon sähköyhtiöt vastasivat kehittämällä uusia tuotteita. 

Kilpailu sähköyhtiöiden välillä on kireää ja tämä ajaa yhtiöitä kehittämään jatkuvasti uusia tuotteita. Yhtiöt yrittävät löytää uusia houkuttelevia tuotteita. 

Yksi sopimusmalli ei sovi kaikille: Suomessa sähkön hintavaihtelut ovat suuria ja ihmisten mahdollisuudet, ja halu seurata aktiivisesti sähkön hintaa vaihtelevat. Tarpeet ja kodit ovat nekin erilaisia. Myös tekniikan ja tuotantomuotojen kehitys ovat viime vuosina luoneet tarpeen kulutuksen joustolle ja sitä kautta uusille sopimustyypeille. Lisäksi sähkö voi olla myös arvovalinta ja näin ollen sähkön alkuperällä on merkitystä. 

4. Mitä suomalaiset haluavat sähkösopimuksiltaan? 

Osa suomalaisista kokee, että sopimusvaihtoehtoja alkaa olla markkinoilla jo liikaakin ja joidenkin tuotteiden sisältöä on vaikeata ymmärtää. Näiden tilalle on tulossa myös ”yksinkertaisempia” tuotteita. Nyt kuluttajat haluavat sopimukseltaan paitsi edullista hintaa myös joustavuutta, yksinkertaisuutta ja ennustettavuutta. Markkina kehittää lisää ratkaisuja näihin tarpeisiin. 

Yksi esimerkki ennustettavuutta lisäävistä palveluista on Vattenfallin Hinnankiinnitysturva, joka mahdollistaa valinnan pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön välillä oman elämäntilanteen ja kodin tarpeiden mukaan vaikka joka kuukausi. Kuluttajalle hyöty tällaisista lisäpalveluista syntyy erityisesti korkean hinnan päivinä, joita Suomessa esiintyy etenkin talvisin pakkassäällä. 

Markkinoita vertailtaessa Suomi erottuu joukossa dynaamisuudella ja monipuolisella sopimusvalikoimalla, jossa korostuvat tuntihinnoittelun tarkkuus ja lyhyet sopimuskaudet. Ruotsi tarjoaa vakaamman ja ennakoitavamman mallin, jossa pörssisähkö on yleistä, mutta kuukausihinnoiteltua, ja sopimukset ovat pidempiä. Saksa luottaa vakaaseen, mutta vähemmän joustavaan kiinteään hinnoitteluun. 

5. Mitkä asiat suomalaisia huolettavat sähkösopimuksissa? 

Suomalaisia huolettavat sähkösopimuksissa eniten yllättävät hinnanmuutokset. Niistä on huolissaan yli puolet (52 %) suomalaisista.  

Tulos selviää Vattenfallin teettämästä Energiabarometri–kyselystä, johon vastasi 1000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Barometrihaastattelut toteutettiin Suomessa 13-26.11.2025.  

Yli kolmasosa suomalaisista suhtautuu kyselyn mukaan varauksella myös pitkiin määräaikaisiin sopimuksiin. Lisäksi monen kuluttajan mielestä osaa tuotteista on vaikea ymmärtää. Ei siis ihme, että kyselyn mukaan suomalaisia huolettavat monimutkaiset sopimusehdot (34 %) sekä runsas sopimusvaihtoehtojen määrä (26 %).  

Toisaalta viidesosaa vastaajista ei huoleta sähkösopimuksissa mikään asia.  

Lähteet: Statista (Energiabarometri), Vattenfall