Sähkömarkkinakatsaus 12/2024 - Sähkön varttihinta tulee – mikä muuttuu?

Mistä varttimittauksessa on kyse? 

Pohjoismaissa ja yleisesti ottaen EU:n alueella siirrytään mittaamaan sähkönkulutusta 60 minuutin sijaan 15 minuutin jaksoissa. Samalla myös pörssisähkön hinnoittelu vaihtuu tuntihinnoista varttihintoihin. Muutos tapahtuu näillä näkymin 1.10. 2025.

Miksi Suomessa siirrytään varttimittaukseen?  

Sähköntuotanto on muuttunut etenkin tuuli- ja aurinkovoiman lisääntymisen myötä vaihtelevammaksi. Vaihtelevuus tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä sähköä mitataan tunneittain, mutta sähköntuotannon ja -kulutuksen tilanne voi muuttua tunnin sisällä moneen kertaan. Siksi on tärkeää pystyä mittaamaan, kohdentamaan ja hinnoittelemaan kulutusta ja tuotantoa lyhyemmissä aikajaksoissa.  

Varttimittaus ja -hinnoittelu siis mahdollistaa paremman kulutuksenohjauksen ja sitä kautta vakaamman sähköverkon Suomeen, Pohjoismaihin ja koko Eurooppaan. Tähän velvoittaa myös EU:n lainsäädäntö.

Mitä uusi varttihinta tarkoittaa tavalliselle sähkönkäyttäjälle – mikä muuttuu?

Jos asiakkaalla on kiinteähintainen sähkösopimus, muutos ei ole kovin suuri. Asiakkaan kulutus raportoidaan 15 minuutin välein ja varttiraportointi näkyy erilaisissa kulutuksenseurannan palveluissa.

Eniten varttihinnoittelu vaikuttaa pörssisähköä ostavien asiakkaiden elämään. Jos asiakas haluaa aktiivisesti optimoida kulutustaan hintojen mukaan, on jatkossa tärkeää keskittyä tietyn ajanjakson keskihintaan yksittäisten varttien sijaan. Esimerkiksi jos laitat saunan päälle kolmen tunnin ajaksi, keskeistä on koko kolmen tunnin keskihinta, ei yksi tai pari kalliimpaa varttia.

Muutos vaikuttaa myös aurinkopaneelien omistajien ja muiden sähkön mikrotuottajien arkeen, kun he myyvät ylimääräistä tuotantoaan sähköyhtiölle. Jatkossa tuotettua sähköä myydään verkkoon varteittain muuttuvalla hinnalla ja 15 minuutin jaksoissa. Kulutuksen netotus, jossa siis lasketaan yhteen asiakkaan ostama ja myymä sähkö, tapahtuu niin ikään vartin jaksoissa.

Hyötyykö kuluttaja muutoksesta?

Varttihinnat saattavat olla tiettyinä hetkinä äärimmäisen negatiivisia tai todella korkeita. Sähkön keskihinta kuukausi- tai vuositasolla ei sen sijaan tule juurikaan poikkeamaan nykyisestä. Lisäksi piikkihinnat saattavat kohdistua nykyistä lyhyemmille ajanjaksoille, jolloin niiden välttäminen on jatkossa helpompaa.

Milloin muutos astuu voimaan ja keitä muutos koskee?

Pörssisähkön hinnoittelu muuttuu varttitasoiseksi näillä näkymin 1.10.2025. Varttimittauksen mahdollistamiseksi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla siirryttiin jo viime vuonna 15 minuutin taseselvitykseen. Muutos mahdollistaa 15 minuutin kaupankäynnin toteuttamisen jo nyt, vaikka hinta onkin muutokseen asti tunnin jokaisella vartilla vielä sama. 

Varttimittaus koskee kaikkia suomalaisia, mutta näkyy eri tavalla eri sähkönkäyttäjille. Valtaosalla suomalaisista on jo varttimittaukseen kykenevä sähkömittari.

Suomessa on kuitenkin myös sähkönkäyttäjiä, joiden mittaria ei ole vielä päivitetty ja mittari kykenee vain tuntitasoiseen mittaukseen. Heidänkin kulutuksensa raportoidaan Vattenfallin palveluissa muutoksen jälkeen varteittain, mutta niin, että jokainen vartti on tasan ¼ tunnin aikana tapahtuneesta kulutuksesta. 

Miltä tulevaisuus näyttää? Siirrymmekö pian minuuttihinnoitteluun?

Tällä hetkellä kaikki fokus on ollut 15 minuutin taseessa, mittauksessa ja hinnoittelussa. Mutta keskustelua käydään siitäkin, pitääkö tulevaisuudessa siirtyä esimerkiksi 5 minuutin tarkkuuteen. Aika näyttää, mitään ei kannata sulkea pois! 

Vuodesta varttiin – sähkönkulutuksen mittauksen historia

• Ensimmäiset sähkövalot syttyivät 1877 VR:n konepajalla Helsingissä. Vuonna 1882 Tampereen Finlaysonin tehtaan kutomosali valaistiin pysyvästi. Vuonna 1950 Suomen asuinrakennuksista oli sähköistetty lähes 80 prosenttia ja vuoteen 1970 mennessä lähes 100.
  
  
• Kuluttaja-asiakkaiden sähkönkulutusta mitattiin 1900-luvulla elektromekaanisilla mittareilla, jotka sähköyhtiöiden sähköasentajat lukivat manuaalisesti. Mittarinlukijat kiersivät talosta taloon mittaamassa lukemat pääsääntöisesti kerran vuodessa. Mittarit tallensivat käyttöpaikan kokonaiskulutuksen.
  
  
• 1990-luvulla elektroniset mittarit alkoivat korvata elektromekaanisia mittareita. Elektroniset mittarit tarjosivat tarkempia lukemia ja pystyivät tallentamaan kulutustietoja pidemmiltä ajanjaksoilta. Mittarit oli kuitenkin käytävä lukemassa käyttöpaikassa.
  
  
• 2000-luvun alussa otettiin käyttöön niin sanonut älymittarit. Älymittarit tallentavat sähkönkulutuksen reaaliajassa ja lähettävät tiedot sähköyhtiöille viestintäverkkojen kautta. Älymittarit mahdollistavat tarkemman laskutuksen sekä helpottavat sähkön kysynnän hallintaa ja parantavat energiatehokkuutta. Etäluettavat älymittarit otettiin käyttöön valtakunnallisesti vuoteen 2014 mennessä.
  
  
• Suomessa siirrytään varttimittaukseen syksyllä 2025. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, jossa sähkönkulutuskohteet ja -tuotantokohteet voidaan mitata varteittain. Kaikki kuluttajien tuntimittauslaitteistot muutetaan varttimittaukseen korvaamalla vanha mittari uudella etämittauslaitteistolla vuoden 2028 loppuun mennessä.