Sähkömarkkinakatsaus 11/2025: Datakeskukset & Suomen sähkömarkkinat

1. Mitä datakeskukset ovat?

 

Datakeskuksella tarkoitetaan teollisuusrakennusta, jonka sisällä on suuri määrä palvelintietokoneita. Yhden palvelinprosessorin teho voi olla 400 W eli noin neljän jääkaapin verran. Datakeskushallissa voi olla tuhansia prosessoreita.

Datakeskuksissa säilytetään ja käsitellään digitaalisten palveluiden kannalta olennaista tietoa. Ne mahdollistavat tiedostojen tallennuksen ja muut pilvipalvelut, tekoälyn, automaation ja reaaliaikaisen datankäsittelyn. 

Ilman datakeskuksia arjen digipalvelut eivät toimisi. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii valtavasti laskentatehoa, jonka vain modernit datakeskukset voivat tarjota. Lisäksi tekoälysovelluksissa käytetään näytönohjaimista tuttuja mikropiirejä, jotka ovat erikoistuneet rinnakkaislaskentaan, eli käsittelemään suuria datamääriä. Näiden sähkötehot voivat olla vieläkin suurempia, ja niitäkin voi olla tuhansia yhdessä datakeskuksessa.

Osa datakeskuksista palvelee suoraan asiakkaita, osa tekee taustalaskentaa kehittäen mm. tekoälymalleja.

 

2. Paljonko Suomessa on datakeskuksia ja miltä tulevaisuus näyttää? 

 

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 40 datakeskusta, yhteensä noin 285 MW:n kapasiteetilla. Datakeskusten määrä ja koko kasvavat nopeasti generatiivisen tekoälyn ja pilvipalveluiden yleistyessä. Datakeskuksia onkin valmistumassa Suomeen vuoden 2025 loppuun mennessä lähes neljän miljardin euron edestä lisää. 

Suomessa on käynnissä poikkeuksellinen investointiaalto: suunnitteilla tai rakenteilla on 10–20 datakeskushanketta. Julkisesti ilmoitettuja investointisuunnitelmia on yhteensä 3,4 GW:n kapasiteetista, ja näistä 12 miljardin euron arvosta on jo tehty investointipäätöksiä. Ala onkin yksi suurimmista investointikohteista lähivuosina. 

Esimerkiksi Microsoft rakentaa keskuksia Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihdin alueelle. Google laajentaa Haminassa ja suunnittelee uusia keskuksia Kajaaniin ja Muhokseen. Forssaan on suunnitteilla valtava datakeskus, joka haukkaisi sähköä enimmillään noin 4,5 terawattituntia vuodessa. Se olisi yli kolmannes Olkiluoto 3:n vuosituotannosta. Myös Länsi-Suomeen on suunnitteilla jopa 250–400 MW:n keskus Turun ja Raision alueelle. Nämä kaikki ovat entisiä teollisuusalueita, joissa on valmiit sähkö- ja tietoliikenneyhteydet.

Arvioiden perusteella datakeskusmarkkinan kokonaispotentiaali Suomessa on yli 30 miljardia euroa. Tämä koostuu investoinneista, ekosysteemin hyödyistä sekä rakentamisen, operoinnin ja muiden tekijöiden kerrannaisvaikutuksista. Rambollin selvityksen mukaan datakeskukset voisivat vuonna 2030 työllistää tuotantovaiheessa suoraan ja välillisesti jopa 9900 henkilötyövuotta. Vaikka keskuksissa itsessään ei ole miehitystä, ne tarvitsevat kuitenkin mm. kiinteistöhuoltoa ja korjauspalveluita. 

 

3. Miksi Suomi houkuttelee datakeskusinvestointeja enemmän kuin monet muut EU-maat?

 

Suomessa on datakeskuksille monella tapaa otolliset olosuhteet. Meillä on paljon uusituvalla energialla tuotettua, kohtuuhintaista sähköä tarjolla. Sähkön tukkuhinta on Suomessa Euroopan kolmanneksi alhaisin.

Toinen keskeinen syy on Suomen viileä ilmasto. Datakeskukset tuottavat sivutuotteena paljon lämpöä ja Suomessa datakeskusten jäädyttäminen on energiatehokasta. Lämmöstä pääsee Suomessa eroon helposti ja parhaassa tapauksessa lämmön voi jopa myydä kaukolämpöverkkoon.

Perinteisten talouskeskuksien kuten Frankfurtin, Lontoon, Amsterdamin ja Dublinin ongelmana ovat pitkät viiveet sähkönsiirtoverkkojen rakentamisessa. Viiveet voivat venyä yli 10 vuoden mittaisiksi. Suomen ja muiden Pohjoismaiden valtti ovat luotettavat sähkönsiirtoverkot, hyvät sähköliittymät ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös yhteiskuntamme on vakaa ja turvallinen suurille investoinneille. 

Sähköveroluokan muutos voi kuitenkin vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen. Ruotsi ja Norja ovat laskemassa datakeskusten sähköveroa, kun taas Suomessa konesaleissa käytettävän sähkön vero siirretään ensi vuoden heinäkuussa alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Muutos nostaa konesaleissa käytettävän sähkön veroa 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Hallitus valmistelee parhaillaan tukimallia, jonka tarkoituksena on varmistaa Suomen kilpailukyky datakeskusinvestointien osalta.  

 

4. Kuinka paljon datakeskukset lisäävät sähkönkulutusta Suomessa?

 

Toiminnassa ja rakenteilla olevat datakeskukset kuluttavat nykyisellään yhteensä noin kahdeksan prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Vuonna 2024 Suomen kokonaiskulutus oli noin 83 TWh.  

Datakeskusten sähkönkulutus kuitenkin kasvaa nopeasti. Jos kaikki suunnitteilla olevat keskukset toteutuvat, lisäys voi olla vuoteen 2030 mennessä jopa 21 TWh vuodessa eli lähes neljännes nykyisestä kokonaiskulutuksesta. Kaikki hankkeet eivät kuitenkaan toteudu.

Sähkönkulutuksen lisäyksen arviointi ei ole tosin ihan näin suoraviivaista: datakeskusten tuottama lämpö voi vähentää tarvetta tuottaa lämpöä muilla keinoin. Silloin, kun datakeskuksen tuottama lämpö korvaa sähkökattilalla tuotettua lämpöä kaukolämpöverkossa, vähenee sähkönkulutus vastaavasti sähkökattilassa.

 

5. Mikä vaikutus datakeskuksilla on sähkön hintaan Suomessa?

 

Kaikki datakeskukset eivät ole samanlaisia. Niiden vaikutus sähkön hintaan riippuu keskuksen toimintamallista. 

Joustavat datakeskukset, jotka kehittävät esimerkiksi tekoälymalleja tai rakentavat hakukoneiden tietokantoja voivat tehdä ns. tilatonta laskentaa, jolloin ne voivat säätää kulutustaan sähkön hinnan mukaan. Tällaiset datakeskukset vakauttavat markkinaa ja sähkön hintaa, kun ne toimivat suurella teholla sähkön ollessa halpaa ja pienemmällä sen ollessa kallista.

Reaaliaikaisia palveluita kuten pilvipalveluita tuottavat keskukset puolestaan kuluttavat sähköä jatkuvasti hinnasta riippumatta silloin, kun niiden tuottamia palveluita käytetään. Haluamme käyttää vaikkapa Googlea työpäivän aikana tarpeen mukaan vaikka sähkö olisikin kallista. Tällaiset datakeskukset saattavat lisätä sähkön hintavaihtelua erityisesti silloin, kun uusiutuvaa sähköä ei ole riittävästi tarjolla.

Sähkön hinta ei kuitenkaan ole suoraan yhteydessä datakeskusten määrään, sillä myös sähköntuotanto kasvaa Suomessa. Uudet investoinnit sähköntuotantoon tasapainottavat markkinaa pitkällä aikavälillä.

 

6. Mitä muita vaikutuksia datakeskuksilla on Suomen sähkömarkkinoihin ja koko energiajärjestelmäämme?

 

Yksi isoimmista myönteisistä vaikutuksista liittyy datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen. Datakeskusten tuottama lämpö voidaan ottaa talteen ja syöttää kaukolämpöverkkoon. Tällöin sama energia käytetään ikään kuin kahdesti, ensin sähkö tuottaa datakeskuksessa arvoa pyörittämällä tietokoneita. Tästä syntynyt lämpö käytetään sitten kaukolämpöverkon kautta lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Tämä vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta kaupungeissa ja laskee kaukolämmön hintaa.

Datakeskukset solmivat myös paljon pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia (PPA) uusiutuvasta energiasta. Tämä voi vauhdittaa tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja Suomessa.