Sähkömarkkinakatsaus 11 2020 - Vallitseva säätila ja koronaviruksen rajoitustoimet vaikuttavat sähkön hintoihin
Lämmin syksy on koittanut kesän jälkeen. Vaikka sää on muuttunut harmaaksi, se on kuitenkin ollut huomattavasti lämpimämpi kuin normaalina vuotena.
Lämmin alkusyksy on suosinut sähkölämmittäjiä
Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämän vuoden lokakuun keskilämpötila tulee olemaan Suomessa kolmisen astetta normaalia lämpimämpi. Joillakin paikkakunnilla muutos voi olla jopa suurempi. Ennusteiden mukaan lämmin sää tulee jatkumaan Suomessa vielä marraskuun puolella, kun taas Länsi-Euroopassa lämpötilat ovat vuodenaikaan nähden tavanomaista viileämmät. Muutoin marraskuun ennusteet povaavat Suomeen varsin tavanomaista säätä.
Lämmin sää on suosinut erityisesti sähkölämmittäjiä, sillä lämmityskauden alku on siirtynyt muutamilla viikoilla. Mikäli sää jatkuu normaalia lämpimämpänä koko loppuvuoden, se tulee näkymään varsinkin sähkönmyynnin osalta sähkölaskun loppusummassa.
Sähkön hinta pienen nousun kautta laskuun
Sähkön hinta on elo-syyskuun aikana ollut Pohjoismaiden sähköpörssissä hieman korkeammalla tasolla verrattuna kevään hintoihin. Varsinkin Spot-hinnat ja Suomen aluehinnat kaikissa pörssin kuukausi-, kvartaali- ja vuosituotteissa ovat olleet huomattavan korkealla. Tämä on tarkoittanut myös korkeampia hankintahintoja sähkönmyyjille. Suomessa myytävien määräaikaisten sopimusten hinnat ovatkin olleet pienoisessa nousussa viimeisten kuukausien aikana. Ydinvoimaloiden vuosihuoltojen ollessa nyt käytännössä ohi, hipovat niiden käyttökapasiteetit jo 80 prosenttia. Kesällä heikoimmillaan oltiin vain 45 % tasolla. Sähkömarkkinat rauhoittuvatkin tasaisen perusvoiman saatavuudesta. Sähkömarkkinoilla hinnat ovatkin kääntyneet pieneen laskuun. Tähän pääsyinä voidaan pitää vallitsevaa säätilaa, polttoaineiden maltillisia hintoja ja siirtoyhteyksien erinomaista toimivuutta.
Koronaviruksen aiheuttamat toimet vaikuttavat sähkömarkkinaan
Polttoaineiden hinnat ovat olleet normaalia alemmalla tasolla jo pidemmän ajan. Alempaan tasoon ovat vaikuttaneet epävakaammat taloudelliset näkymät ja koronan tuomat muutokset ihmisten käyttäytymisessä. Öljyn ja kivihiilen kysyntä on ollut myös normaalia alemmalla tasolla. Varsinkin Keski-Euroopassa kivihiilen kysyntä on ollut heikkoa, kun päästöoikeuksien hinnat ovat olleet korkealla. Käytössä on sen sijaan ollut kaasu halvempana vaihtoehtona.
Vesitilanne on viimeisten kuukausien aikana ollut jatkuvasti hyvä. Itse asiassa voidaan puhua jo erinomaisesta tilanteesta, kun (kirjoitushetkellä) Pohjoismaiden hydrologinen tase on 13,9 TWh yli normaalin. Toisin sanoen altaissa riittää siis hyvin vettä. Kuivempaa säätä ei ole luvassa, joten mikäli sateita saadaan normaalisti, riittää vettä sähkön tuottamiseen hyvin lähikuukausina. Spot-hintojen odotetaankin pysyvän normaalilla tasolla tulevina viikkoina.
Uusia tuulivoimahankkeita vireillä runsaasti
Tuulituotannon saatavuus on ollut erittäin hyvällä tasolla viime kuukausina. Tähän vaikuttaa luonnollisesti uusien voimaloiden käyttöönotto eli kapasiteetin nousu. Sen lisäksi tuulisia päiviä on ollut normaalia enemmän. Yksittäisinä tunteina on tosin esiintynyt varsinkin Suomessa hieman korkeampia Spot-tuntihintoja, johon osasyynä voidaan pitää vallinnutta heikompaa tuulta. Uusia tuulivoimahankkeita on vireillä Suomessa paljon. Arvioidaan, että vuosina 2020 – 2022 rakennetaan peräti 434 uutta voimalaa, joiden yhteisteho tulee olemaan yli 2 000 MW. Ruotsissa arvioidaan tuulituotannon kolminkertaistuvan 2040 mennessä.
Päästöoikeuksien hinnat ovat viimeisten kahden kuukauden aikana liikkuneet 25 – 30 €/t välillä, eikä niiden odoteta muuttuvan kovinkaan paljon ennen kuin kivihiilituotantoa joudutaan mahdollisesti lisäämään Euroopassa talven aikana. Tulevien kuukausien sähkömarkkinoiden hintoihin vaikuttavat edelleen Euroopan epävakaiset taloudelliset näkymät, koronaviruksen aiheuttamat sulkutoimet, yhteiskuntien muut rajoitukset, ihmisten muuttunut käyttäytyminen sekä vähentynyt maa-, meri- ja lentoliikenne.