Marraskuun 2019 sähkömarkkinakatsaus
Talvi tekee tuloaan: pientä nousutrendiä havaittavissa pohjoismaisessa sähköpörssissä.
Sähkön johdannaismarkkinalla viikko- kuukausi-, kvartaali- ja vuosituotteet ovat olleet pienessä nousussa. Nämä ovat tuotteita, joita sähkönmyyjät ostavat sähköpörssistä suojatakseen volyymejä tulevia määräaikaisia sopimuksia varten. Elokuun lopussa sähköpörssissä vallitsi vielä laskutrendi, joka johtui parantuneesta hydrologisesta taseesta ja kaasun, hiilen, päästöoikeuksien sekä Saksan sähkön hintojen laskusta. Syyskuun ensimmäisestä viikosta lähtien hinnat lähtivät nousuun, seuraten polttoaineiden hintoja. Lokakuun alussa hinnat tulivat melko jyrkästi alas, mutta trendi muuttui taas nousevaksi lokakuun ensimmäisen viikon jälkeen. Tällä tiellä olemme nyt, ja hinnat sähköpörssissä sahaavat päivästä päivään ylös ja alas, ollen kuitenkin maltillisella tasolla. Hydrologinen tase tai vesialtaiden hyvä täyttöaste hillitsee tällä hetkellä hintojen nousua. Suomessa on edelleen halpaa sähköä verrattuna muuhun Eurooppaan.
Spot-hinnat ovat viime kuukausina olleet joinakin tunteina kohtalaisen korkeat, etenkin Suomessa ja Tanskassa. Suomen vuorokauden spot-hinnat ovat jatkuvasti olleet korkeammat kuin pörssin systeemi-hinnat, mikä on aiheutunut lähinnä siirtoyhteyksien kapasiteetista. Viime kuukausien aikana muun muassa Ruotsin ja Suomen välistä siirtokaapelia on huollettu. Nyt siirtokapasiteetti on täysimääräisenä käytössä, ja sähköä tuodaan sekä Ruotsista että Venäjältä. Ydinvoimaloiden huoltoseisokit ovat ohi, ja seuraavat huollot ovat vuorossa keväällä 2020.
Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat sahanneet viime kuukausien aikana ylös ja alas, mutta pysyneet maltillisina. Hiilen hinta on pysynyt alhaisena Euroopassa vallinneen ennakoitua lämpimämmän sään takia. Kysyntä on edelleen alhainen ja varastot täynnä. Öljyn hinta on tällä hetkellä hieman nousussa USA:n öljyvarastojen pienentymisen takia, mutta myös lisääntyneet odotukset OPEC:in tuotantoleikkausten jatkosta vuodelle 2020 ovat nostaneet sitä. USA:n ja Kiinan parantuneet kauppasuhteet ovat rauhoittaneet markkinoita ja vaikuttaneet hintaan nostavasti.
Kivihiilen hinta pysynee Euroopassa vielä alhaisena, koska varastot ovat korkealla tasolla kaikkialla maailmassa. Kivihiilen käyttö ei ole pienentynyt ainoastaan korkeiden päästöoikeuksien takia, vaan myös kaasun alhaisemman hinnan takia. Kaasun käyttö on tällä hetkellä kivihiiltä edullisempaa sähkön ja lämmön tuottamisessa. Päästöoikeuksien hinnat kelluvat 25 €/t tasolla. Päästöoikeuksien hinnat pysynevät tulevaisuudessa enimmäkseen hieman yli 25 €/t. 25 € näyttää olevan alaraja, etenkin kun edessämme on talvikausi. Lämmityskausi alkaa Suomessa tulevina viikkoina, joten kysynnän odotetaan kasvavan.
Määräaikaisten sopimusten hinnat ovat tällä hetkellä pienessä nousussa. Tulevien viikkojen ja kuukausien polttoaineiden hinnan kehitykset määrittelevät tulevat hintatasot. Vesivarastojen täyttöasteet Pohjoismaissa ovat hyvät. Olemme suurin piirtein samassa tilanteessa kuin vuonna 2017, jolloin Pohjoismaissa oli hyvä vesitilanne. Hyvään vesitilanteeseen vaikuttavat lämpimät säät, normaali sademäärä ja erittäin korkea tuulituotanto. Mikäli talous Euroopassa näyttää edelleen heikkenemisen merkkejä myös sähkön tarve vähenee. Tässä tilanteessa yleensä myös sähkön hinta laskee.
Yleisesti sähkön hintatasoon Suomessa vaikuttaa etenkin säätila, sillä tuulen ja veden runsas saatavuus nostaa tarjontaa ja laskee pörssihintoja. Säätila vaikuttaa hintoihin myös kysynnän kautta. Sään lisäksi öljyn, hiilen ja CO2-päästösertifikaattien hinnat, globaali taloustilanne sekä voimaloiden kapasiteetti ja toiminta vaikuttavat Suomen sähkön hintaan ja lähinnä määräaikaisten sopimusten hintoihin.
Sähköntuotanto ja siirtokapasiteetti ovat toimineet normaalisti Pohjoismaissa viime kuukausien aikana.
Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan yleensä ydinvoimalla, yhteistuotanto-kaukolämmöllä, vesivoimalla, yhteistuotanto-teollisuudella, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla, ja loput pääsääntöisesti sähkön tuonnilla Ruotsista. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. Puuksi eli puuperäiseksi polttoaineeksi lasketaan puupolttoaineet, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet.
