Sähköturvallista joulua – näin käytät jatkojohtoa oikein
Kynttelikköjä, koristevaloja, sähkölämmittimiä… Joulun tullen sähkölaitteiden määrä kotona ja mökillä lisääntyy. Jatkojohto on ratkaisu kiinteiden pistorasioiden puutteeseen, mutta sen huolimattomassa käytössä voi piillä riskejä.
Lämpimän joulutunnelman luomiseksi otetaan usein esiin sähkölaitteita, joita arjessa ei muuten käytetä: kynttelikköjä, koristevaloja ja sähkölämmittimiä. Kun pistorasioita on liian vähän tai ne on sijoitettu väärään paikkaan, jatkojohto on näppärä ratkaisu.
Jatkojohdon varomattoman käytön seurauksena voi kuitenkin olla johtoliitosten kuumeneminen ja sähkölaitteiden vaurioituminen, pahimmillaan jopa sähköisku tai tulipalo.
Riskit tiedostamalla jokainen voi viettää turvallista joulua, vakuuttaa asiantuntija.
Jatkojohto on tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön
“Jatkojohdot on suunniteltu vain väliaikaista käyttöä varten. Sähköjohdon liittimet hapettuvat ajan myötä, jolloin varsinkin suuritehoinen laite voi kuumentaa liitokset”, muistuttaa energia-asiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta.
On hyvä miettiä myös jatkojohdon vetoja. Johto ei saisi puristua ikkunankarmin tai oven väliin, jotta se ei vaurioidu.
Hapettuneessa tai vaurioituneessa sähköjohdossa piilee pahimmillaan sama riski: se saattaa alkaa lämmetä ja tarpeeksi kuumennuttuaan sytyttää lähellä olevan palavan materiaalin tuleen.
Suojaa jatkojohdot kosteudelta
Yleisin virhe on, ettei jatkojohdon pistorasiaa suojata kosteudelta.
Asiantuntijan yleisohje on yksinkertainen: älä koskaan koske märkiin sähköjohtoihin.
“Ulos pitää aina valita ulkokäyttöön tarkoitettu jatkojohto. Silloinkin pistokepuoli kannattaa kääntää alaspäin, jotta vesi ei pääse satamaan suoraan pistorasiaan”, vinkkaa Lindroos.
Vaikka pistorasiaan päässyt vesi ei aiheuttaisikaan akuuttia vaaraa, hapettaa se ajan myötä liittimiä. Tällöin seurauksena ovat jälleen hapettuneet liittimet, kuumeneminen ja mahdollinen tulipaloriski.
Älä yhdistä maadoitettua jatkojohtoa maadoittamattomaan pistorasiaan
Vanhoissa rakennuksissa tai perintömökeillä saattaa vielä törmätä maadoittamattomiin, ympyränmuotoisiin pistorasioihin. Vanhojen sähköjärjestelmien ja uusien sähkölaitteiden yhdistelmä saattaa olla arvaamaton.
Vaikka maadoitettu pistoke sopisikin maadoittamattomaan pistorasiaan, sitä ei tule sellaiseen kytkeä. Maadoitetun pistokkeen tunnistaa sen reunoilla olevista suojamaaliittimistä.
Maadoittamattoman sähköjärjestelmän turvallisuus perustui aikanaan siihen, että yhteyttä maahan ei ollut. Tällöin vikatilanteessa sähkövirta ei kulje ihmisen läpi, vaikka tämä koskisi jännitteiseen osaan. Kuitenkin vaikkapa televisio-antenni tai jälkikäteen asennettu lämpöpatteri voi tuoda tilaan maadoituksen.
“Ei riitä, että jatkojohto on maadoitettu. Maadoittamattomaan pistorasiaan kytkettynä sen turvallisuus vastaa maadoittamatonta johtoa”, huomauttaa Lindroos.
Huonoin yhdistelmä on maadoittamattomaan pistorasiaan maadoitetulla jatkojohdolla liitetty suojamaadoitettu sähkölaite. Tällöin vikatilanteessa suojamaadoitus ei suojaa käyttäjää, ja esimerkiksi sähkötyökalun pintaan voi tulla vaarallinen jännite.
Toiseen suuntaan riskiä ei pääse syntymään, sillä vanhanmallinen maadoittamaton pistotulppa ei sovi maadoitettuun pistorasiaan.
Vältä suuritehoisten sähkölaitteiden kytkemistä jatkojohtoon
Jouluna kodin tai mökin sähkökuorma on usein huipussaan. Yhdestä pistorasiasta otettu teho nousee suureksi, jos siihen liitettyyn jatkojohtoon on kytketty useita sähkölaitteita.
“Koko perhe voi kyllä ladata kännyköitään samaan aikaan samasta jatkojohdosta, mutta siihen liitetty suuritehoinen sähkölaite, kuten pyykin- tai astianpesukone tai lämpöpatteri, saattaa aiheuttaa ongelmia”, Lindroos sanoo.
Ehjää ja uutta jatkojohtoa käytettäessä sulake suojaa virtapiiriä ylikuumenemiselta, mutta vanhoissa ja vaurioituneissa jatkojohdoissa liitokset saattavat kuumentua ja sähköpalon riski on todellinen.
Uusi vanhat jatkojohdot
Mökin nurkista löytyneet vuosikausia vanhat jatkojohdot kannattaa vaihtaa uusiin – etenkin silloin, jos niistä ei löydy mitään merkintöjä virrankestosta. Vanhojen johtojen virrankesto voi olla nykyisen 16 ampeerin sijaan vain 10 ampeeria tai vähemmän.
Virrankeston ylittyessä sähköjohto kuumenee.
Samasta syystä jatkojohtojen ketjuttamista tulisi välttää: vaikka johtoja olisi letkassa useita, virrankesto ei kasva, vaan seurauksena on sähköjärjestelmän ylikuormittuminen.
“Aikanaan jatkojohtoja tehtiin myös itse. Itsetehdyn jatkojohdon todellista virran kestoa ei tiedä kukaan”, varoittelee Lindroos.
Artikkelia varten on haastateltu myös ylitarkastaja Seppo Niemeä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
