Sähköpalon vaaranpaikat kotona – näin ehkäiset

Joulukuussa on aika kytkeä koristevalot käyttöön, kokkailla ja saunoa kunnolla ja nauttia viihde-elektroniikasta. Nyt kannattaakin kiinnittää huomiota sähkölaitteiden paloturvallisuuteen – juuri keittiö, sauna ja väärin viritetyt valot ovat nimittäin sähköpalon vaaranpaikkoja.

Vuonna 2022 Suomessa tilastoitiin noin 2400 sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkunsa saanutta rakennuspaloa tai palovaaraa. Ylivoimaisesti suurin vaaratilanteiden aiheuttaja on sähköliesi tai uuni.

-Noin 40 prosenttia kaikista sähköpalohälytyksistä aiheutuu sähköliedestä. Vain muutaman kerran kyseessä on ollut viallinen liesi. Yleensä kyse on väärästä käytöstä, jotain on unohdettu liedelle tai lemmikki tai lapsi on vahingossa saanut laitettua lieden päälle, sähköpaloihin erikoistunut Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö kertoo.

Lepistö muistuttaa, että edes päälle unohtunut liesi ei välttämättä sinällään ole vaarallinen. Kuumentuessaan se saattaa kuitenkin sytyttää lieden päälle tai ympärille unohtunutta materiaalia.

-Jos lieden läheisyydessä on vaikkapa ruuantähteitä, pizzalaatikkoa, talouspaperirullaa tai muovisia esineitä, ne voivat alkaa kärytä. Keittiö kannattaa siis pitää mahdollisimman siistinä.

Toinen yleinen vaaranpaikka on sähkökiuas, mutta silloinkin vaara piilee lähinnä sen ympäristössä. Saunaan ei saa varastoida tavaraa tai unohtaa mitään kiukaan päälle, sillä silloin paloriski on merkittävä.

-On harvinaista, että kiukaasta itsestään leviäisi kuumuutta rakenteisiin ja sauna syttyisi. Hajonnut vastus voi aiheuttaa pamahduksen ja kipinäsuihkun, mikä on pelottava tilanne mutta ei vaarallinen, jos saunassa ei ole tavaraa, joka voisi syttyä.

Sama pätee esimerkiksi lataustilanteista alkunsa saaneisiin sähköpaloihin.

-Jos ylikuumeneva laturi on kiinni vaikkapa pistorasiassa, jonka peittävät keinokuituiset ikkunaverhot, niin verhot voivat syttyä. Palojen ehkäisyssä auttaa, kun ajattelee etukäteen mahdollisia riskejä.

 

Vika sähkölaitteessa vai käyttäjässä?

Sähköpalon taustalla voi olla vika joko laitteessa tai käyttäjässä.

-Laitteen osalta vika huomataan yleensä heti käyttöönottaessa, tai sitten se tulee vastaan laitteen elinkaaren loppupäässä. Sähkölaitteita pyritään käyttämään toisinaan liian pitkään, ja tekninen ikä tulee jossain vaiheessa vastaan.

Mistä sitten tietää, että laitteessa on vikaa tai se on aika päästää kierrätykseen?

-Esimerkiksi jos pesukone pysähtyy kesken ohjelman, valaisin surisee epämääräisesti tai käyttötilanteessa ilmenee muuta poikkeuksellista, on syytä toimia. Heti, kun laitteeseen alkaa tulla epätoivottuja merkkejä, se kannattaa viedä joko ammattiliikkeeseen arvioitavaksi tai kierrätykseen, ja hankkia tarpeen mukaan uusi tilalle.

Yleisempää kuitenkin on, että laitteita on käytetty käyttöohjeiden vastaisesti. Tällaista käyttöä on esimerkiksi se, että kylmälaitteita käytetään ulkotiloissa kuten parvekkeilla, akkuja ladataan pakkasessa tai akkuja pyritään käyttämään niiden käyttöiän jo ylityttyä, Lepistö listaa.

Lepistö myös muistuttaa, että jatkojohtoja ei saa vetää sisältä ulkotiloihin. Esimerkiksi sisäkäyttöön suunniteltuja koristevaloja ei siis tulisi viedä ulkotiloihin minkäänlaisilla omilla virityksillä.

-Ulkovalot kuuluvat ulos ja niiden virran tulisi tulla ulkona olevasta pistorasiasta. Jos johdot virittää vaikkapa parvekkeen oven tai ikkunan kautta, ne altistuvat ihan mekaanisellekin rasitukselle, jolloin johtoihin voi tulla murtumia ja ne voivat lähteä kuumenemaan, Lepistö varoittaa.

-En myöskään käyttäisi ulos tarkoitettuja kausivaloja sisällä. Ne voivat olla tehokkaampia, ja siten lämmetä sisällä liikaa.

Paloturvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota myös laiteostoksilla. Lepistö neuvoo suosimaan juuri omalle laitteelle tarkoitettuja lisäosia, akkuja ja latureita, ja tekemään ostokset laadukkailta ja luotettavilta jälleenmyyjiltä.

-Aina, jos käytetään sähkölaitteen kanssa tuotteita, joita ei ole juuri sille laitteelle tarkoitettu, riski kasvaa, Lepistö muistuttaa.

-Poikkeuksellisen edullisen elektroniikan kohdalla voi miettiä, missä kohtaa laitteessa on säästetty. Esimerkiksi akkujen suhteen se voi olla juuri turvallisuuspuolelta.

 

Käyttöohjeet kunniaan

Tehokkaimmin sähköpaloja ehkäistään luottamalla laitteiden käyttöohjeisiin ja terveeseen järkeen.

-Tarkkuutta asennukseen ja käyttöohjeiden lukuun, niin se pelastaa jo paljon! Suomalaisilla on tässä parantamisen varaa. Meillä on kova usko turvallisuuteen ja viranomaisten huolehtimiseen, mutta viimekädessä vastuu on käyttäjällä.

Erityisen huolellinen Lepistö kehottaa olemaan akkukäyttöisten laitteiden, kuten vaikkapa hoverboard -lautojen ja sähköskuuttien latauksessa. Asianmukainen lataustapa myös pidentää laitteiden akkujen käyttöikää.

Sen sijaan vaikkapa johtojen irrottamisella seinästä silloin, kun sähkölaitteita ei käytetä, ei ole suurta merkitystä paloturvallisuuden kannalta.

-Vanhojen kuvaputkitelevisioiden palot ovat jo katoavaa kansanperinnettä, enkä lähtisi usein käytettävien laitteiden johtoja irrottamaan. Pistorasiakin on mekaaninen vehje, ja kuluu käytössä. Johdot kannattaa irrottaa esimerkiksi kesällä, jos koti on pidempään tyhjänä, sillä salamanisku voi verkon kautta aiheuttaa ylikuormitusta laitteelle.

Aina paloja ei kuitenkaan vain saada ehkäistyä. Lepistö muistuttaakin toimivan palovaroittimen tärkeydestä. Kotona tulisi olla vähintään yksi palovaroitin per 60 asuinneliötä.

-Sähköpalo harvemmin alkaa räjähdysmäisesti. Sen käryä ihminen ei välttämättä heti havaitse, mutta palovaroitin kylläkin.