Tulevaisuuden rahtiliikenne kulkee robottiajoneuvoilla
Tieliikenteen rahtikuljetusten määrä kasvaa jatkuvasti, ja sen myötä tarvitaan myös lisää ajoneuvoja. Lisääntyvä rahtiliikenne luonnollisesti aiheuttaa myös lisää kuormitusta ympäristölle. Olisivatko sähkökäyttöiset robottikuorma-autot ratkaisu ilmastotavoitteidemme saavuttamiseen? Niin startup-teknologiayritykset kuin pitkän linjan ajoneuvoteollisuuskin panostavat itseohjautuvien ajoneuvojen kehitykseen.
Robottiajoneuvot valtaavat alaa maailman rahtiliikenteessä. Monissa maissa kehitetään parhaillaan niin pieniä, lyhyen matkan kuorma-autoja kuin raskaitakin ajoneuvoja, jotka nykytekniikalla pystyvät jo tuhansien kilometrien matkoihin ilman kuljettajaa.
Pohjoismaissa erityistä huomiota on saanut teknologiayritys Einride, joka on mullistanut alaa innovatiivisella tekniikallaan. Einriden Pod on kauko-ohjattava, pienikokoinen sähkökuorma-auto, jonka käyttöä testattiin ensimmäistä kertaa DB Schenkerin kanssa vuonna 2019. Sittemmin monet muutkin suuryritykset, kuten Axfood, Coca-Cola ja Lidl, ovat alkaneet hyödyntää Podeja lyhyen matkan rahtiliikenteessä varastojen ja rahtiterminaalien välillä.
Einriden kaltaisten startup-yritysten lisäksi monet pitkän linjan ajoneuvoteollisuuden toimijat ovat olleet kiinnostuneita sähkökäyttöisten robottiajoneuvojen kehityksestä. Suuret ajoneuvovalmistajat ovat tunnistaneet sähköajoneuvojen edut niin ihmisten ajamissa kuin itseohjautuvissakin malleissa.
”Tulevaisuudessa kuorma-autot ovat enenevissä määrin itseohjautuvia ja sähkökäyttöisiä.”
”Nämä kehityslinjat eivät kuitenkaan kulje täysin käsi kädessä, vaan molemmilla osa-alueilla tapahtuu kehitystä myös erillään”, sanoo Albin Engholm, joka tekee väitöskirjaa Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun Integrated Transport Research Labissa (ITRL). ITRL kehittää tulevaisuuden kestäviä liikenneratkaisuja.
Investointeja infrastruktuuriin
Nykyisellään raskaassa liikenteessä käytetään vielä varsin vähän sähköajoneuvoja, koska niiden lataaminen on haastavaa. Jotta sähköajoneuvoilla voitaisiin ajaa pitkiä matkoja, vieläpä ilman kuljettajaa, tarvitaan kattava latausinfrastruktuuri.
Vattenfall rakentaa mm. omaa InCharge-latauspisteverkostoaan ja osallistuu moniin teiden sähköistämisen kehityshankkeisiin, kuten eRoad Arlandaan ja Smartroad Gotlandiin, jossa Visbyn lähelle rakennettiin maailman ensimmäinen langattomasti sähköistetty tie. Yhteistyössä Ruotsin Pajalassa sijaitsevan Kaunis Ironin kanssa kehitteillä on myös akkukäyttöisten raskaiden ajoneuvojen latausjärjestelmä arktisiin olosuhteisiin.
Engholmin mukaan sähköinfrastruktuuriin panostetaan nyt myös valtiollisella tasolla eri puolilla maailmaa. Suomessa nykyiseen hallitusohjelmaan kuuluvassa fossiilivapaan liikenteen tiekartassa liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista joudutetaan muun muassa tarjoamalla valtiollista tukea latausinfrastruktuurin kehittämiseen ja käynnistämällä sähköistettyjen teiden pilottihankkeita. Sähköistystä on suunniteltu esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välille.
”Sähköistettyjen teiden rakentaminen olisi suuri kehitysaskel. Vielä ei kuitenkaan ole täysin selvää, olisivatko sähköistetyt tiet vai kiinteät latauspisteet kustannustehokkain ratkaisu.”
Älykkyyttä sähköajoneuvoihin
Raskaiden ajoneuvojen sähköistäminen on osoittautunut helpommaksi kuin monet uskoivat. Rahtiliikenteen sähköistäminen onkin tulevaisuudessa ratkaisevan tärkeää ilmastotavoitteidemme toteutumisen kannalta, kun liikenteen määrä kasvaa jatkuvasti.
”Jos ajokilometrejä kertyy päivittäin suhteellisen sama määrä, sähkökuorma-auto on hyvin kustannustehokas vaihtoehto. Sähköistettyjen teiden lisääntyessä saamme vielä lisäetua robottiajoneuvoista, ja silloin ajomatkojen vaihtelevuuskaan ei ole enää suuri ongelma.”
Yhdysvalloissa on myös kokeiltu polttomoottorikäyttöisten robottikuorma-autojen hyödyntämistä pitkän matkan rahtiliikenteessä. Muutama vuosi sitten tehdyssä kokeilussa itseohjautuva kuorma-auto ajoi 4 500 kilometriä maan halki Kaliforniasta Pennsylvaniaan.
”Yhdysvalloissa on paljon pitkiä, suoria moottoriteitä, joilla on vain vähän liikennettä. Ne sopivat hyvin robottiajoneuvoille. Yhdysvalloissa kehityksessä on suosittu ratkaisua, jossa automaatiota on lisätty olemassa oleviin ajoneuvoihin. Einriden kaltaisten toimijoiden tavoitteena on sen sijaan kehittää automatisoituja sähköajoneuvoja”, Engholm pohtii.
Robottiajoneuvojen kehityksessä vielä haasteita
Pohjoismaissa robottiajoneuvoja kehitetään erityisesti lyhyen matkan rahtiliikenteeseen esimerkiksi varastojen ja rahtiterminaalien välille. Tällaisessa liikenteessä kuljettajan pois jääminen on etua, koska ajoneuvoja voidaan huoletta käyttää ympäri vuorokauden.
”Kuljettajan pois jääminen tuo toki mukanaan muita haasteita. Robottikuorma-autokin tarvitsee ihmisiä kuorman lastaukseen ja purkuun sekä ajoneuvon lataamiseen. Pilottihankkeessa pyrimme löytämään ratkaisuja näihin käytännön haasteisiin, ja työtä tällä saralla on vielä edessä”, Engholm kertoo.
Jotta robottiajoneuvojen määrää liikenteessä saadaan kasvatettua, tarvitaan kehitystä teknisen puolen lisäksi vielä muun muassa lainsäädännössä ja turvallisuuskysymyksissä.
”Kauko-ohjattavien ajoneuvojen käyttöön vaaditaan enemmän digitaalista infrastruktuuria kuin tieverkostoissamme on tällä hetkellä käytettävissä. Robottiajoneuvojen turvallisuus perinteisiin ajoneuvoihin verrattuna aiheuttaa myös huolta. Järjestelmät pitää pystyä muun muassa suojaamaan kyberuhkia vastaan.”
Miltä robottiajoneuvojen tulevaisuus näyttää?
Engholm uskoo, että robottiajoneuvojen kaupallinen käyttö lisääntyy lähivuosina. Käyttö lisääntyy niin lyhyen matkan varastokuljetuksissa kuin pitkän matkan rahtiliikenteessä sellaisilla tieosuuksilla, joilla muu liikenne tai tieolot eivät aiheuta suuria haasteita. Tratonin omistamalla Scanialla on esimerkiksi meneillään pilottihanke, jossa robottikuorma-autoilla liikennöidään Ruotsissa Södertäljen ja Jönköpingin väliä. Suomessa robottikuorma-autoja on testattu muun muassa Stora Enson Joensuun tehdasalueella.
”Uskon, että kymmenen vuoden kuluessa robottiajoneuvoilla on rahtiliikenteessä yhtä suuri asema kuin sähköajoneuvoilla on tällä hetkellä. Vie tietenkin aikaa, että kaikki nykyiset ajoneuvot saadaan korvattua robottiajoneuvoilla. Uskon kuitenkin, että kehitys on rahtiliikenteen puolella nopeampaa kuin henkilöliikenteessä”, Engholm sanoo.
