Sähkölentokoneet ovat tulevaisuuden siivekkäitä busseja

Tällä hetkellä noin 40 prosenttia lentomatkustuksen maailmanlaajuisista päästöistä aiheutuu lyhyistä, alle kolmen tunnin lennoista. Tulevaisuudessa alle tunnin mittaisia lentomatkoja olisi mahdollista toteuttaa sähkölentokoneilla. Fossiilivapaan lentoliikenteen asiantuntija Maria Fiskerud, joka on toiminut muun muassa Network for Electric Aviation (NEA) -verkostossa ja ELISE (Elektrisk lufttransport i Sverige) -tutkimusprojektissa, uskoo sähkölentokoneiden tarjoavan paljon mahdollisuuksia Pohjoismaissa matkustamiseen: ”Sähkölentokoneilla voidaan korvata jo olemassa olevia reittilentoja, mutta niitä voitaisiin käyttää vaihtoehtona myös sellaisilla reiteillä, joilla nykyään kuljetaan busseilla tai henkilöautoilla” ja jatkaa:

Ympäri maailmaa on käynnissä monia sähkölentokoneiden kehityshankkeita. Suurin osa niistä keskittyy hyvin pieniin koneisiin, joilla voitaisiin kuljettaa pieniä matkustajamääriä lyhyitä matkoja – esimerkiksi ruuhkaisen suurkaupungin keskustan yli. ”Pohjoismaissa tarve on kuitenkin erilainen. Meitä kiinnostaa enemmän seutuliikenteen ratkaisut, joita esimerkiksi Heart Aerospace kehittää”, Fiskerud sanoo.

Sähkölentokoneet ovat ilmastoälykkäämpiä

Vuonna 2018 Norjan silloinen liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen ilmoitti, että kaikki Norjan sisäiset lyhyen matkan lennot toteutettaisiin sähkölentokoneilla vuoteen 2040 mennessä. Ruotsalainen Anders Forslund, Chalmersin teknillisen korkeakoulun lentotekniikan tuotekehityksen tohtori, päätti käyttää tilaisuuden edukseen. Pian liikenneministerin ilmoituksen jälkeen hän perusti sekä ELISE-tutkimusprojektin että Heart Aerospace ‑yrityksen.

Heart Aerospace on luvannut, että sen suunnittelema 19-paikkainen ilmastoälykäs sähkölentokone ES-19 tulee markkinoille jo vuonna 2026. Fiskerud kertoo, että SAS on jo tehnyt sopimuksen Heart Aerospacen kanssa, ja monet muutkin maat, kuten Uusi-Seelanti, Kanada ja Englanti, ovat osoittaneet kiinnostuksensa. Sähkölentokoneilla on hänen mukaansa paljon etuja perinteisiin potkurikoneisiin verrattuna:

Ilmastoälykkäiden sähkölentokoneiden kehitys on edistynyt vauhdikkaammin kuin osattiin kuvitella ja myös Suomessa on kunnostauduttu alan tutkimuksessa. Viime syksynä Finavia solmi sopimuksen Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa vauhdittaakseen kehitystyötä. Ensimmäiset koelennot yhdistyksen Pipistrel Alpha Electro -koneella lennettiin jo vuonna 2018.

Pohjoismaissa eri tahot kehittävät yhteistyössä paikallisiin tarpeisiin soveltuvia sähköisen lentoliikenteen ratkaisuja. Suomesta sekä Finnair että Finavia ovat mukana pohjoismaisessa NEA-verkostossa. Parhaillaan käynnissä olevan, Merenkurkun neuvoston luotsaaman FAIR-hankkeen tarkoituksena on kehittää sähkölentokoneiden käyttöä Merenkurkun alueen liikennöinnissä.

Vihreitä ilmasiltoja Pohjoismaiden välille

Heart Aerospacen ES-19-koneen kehityksessä on edetty siihen vaiheeseen, että yhtiö on päässyt esittelemään lentokoneensa voimansiirtolaitetta. Laitteistoa on päässyt ihailemaan jo muun muassa Ruotsin infrastruktuuriministeri Tomas Eneroth, joka kävi tutustumassa lentokoneeseen Säven lentoasemalla, Göteborgissa.

Heart Aerospacen toimitusjohtaja Forslundin mukaan ES-19-koneen sähkömoottori maksaa sarjatuotannossa noin 300 000 kruunua, eli noin 30 000 euroa. Tämä on vain murto-osa perinteisen potkurikoneen suihkumoottorin hinnasta. Lisäksi sähkölentokoneen energiakustannukset ovat 50–70 prosenttia matalammat kuin suihkumoottorikoneen ja huoltokustannukset voivat olla jopa 90 prosenttia pienemmät.

Fiskerud uskoo, että sähkölentokoneilla toteutetuista seutulennoista olisi paljon etua yhteiskunnalle:

Ilmasiltojen avulla teollisuuden tuotantoa voitaisiin säilyttää tai kasvattaa syrjäisemmillä alueilla, joilla infrastruktuuri nykyisellään tuottaa haasteita. Sähkölentokoneilla pystyttäisiin tarjoamaan kestäviä ratkaisuja sekä rahti- että matkustajaliikenteeseen.

Vattenfallilta ratkaisuja sähkölentokoneiden energiantarpeeseen

Sähkölentokoneissa käytettävät akut ovat samankaltaisia kuin sähköautoissa. Tulevaisuuden tuotekehityksen tavoitteena on valmistaa entistä energiatehokkaampia akkuja, joiden avulla voidaan lentää pidempiä matkoja entistä suuremmilla koneilla. Nykyisellään saatavilla olevat akut riittävät edellä mainitun ES-19:n kokoiselle koneelle noin 400 kilometrin matkalle.

”Akkujen lataaminen ei alkuun ole ongelma, sillä voimme hyödyntää lentoasemien olemassa olevaa infrastruktuuria. Sähkölentokoneiden käytön yleistyessä tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän sähköä kuin lentoasemat nykyisellään pystyvät tarjoamaan”, Fiskerud sanoo.

Kasvavaan sähköntarpeeseen pitää tietenkin vastata. Esimerkiksi Vattenfall Network Solutions tarjoaa jo nyt lentoasemille soveltuvan energiaratkaisun. Se kantaa nimeä Power-as-a-Service ja kattaa lentoaseman koko sähköinfrastruktuurin. Silloin kaikki asennus-, turva- ja huoltotyöt hoitaa Vattenfall.

Suomessa on 21 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä n. 60 pienkonekenttää. Monet pienemmistä lentoasemista ovat nykyään vähäisellä käytöllä, mutta sähkölentokoneet voisivat aktivoida monien toimintaa uudelleen. ”Sähkölentokoneet ovat perinteisiä potkurikoneita hiljaisempia ja vähäpäästöisempiä, joten niillä voidaan hyvin lentää lähempänä asutusalueita. Niistä voi siis tulevaisuudessa tulla kuin siivekkäitä busseja”, Fiskerud sanoo.

Linkkejä:

Voimaa etsimässä: Uusia liikenneratkaisuja
Heart Aerospace - Electrifying regional air
Finavia visioi: sähkölentokoneet tulevat vuosikymmenen lopulla
FAIR – Merenkurkun alueen uusi lippulaivahanke
Elise - Electric Aviation in Sweden
Nordic Network for Electric Aviation