Plusenergiataloilla kohti kestävää kaupunkiasumista
Eurooppalaisessa Excess-hankkeessa pyritään selvittämään, miten plusenergiatalojen rakentamista voitaisiin lisätä neljässä eri maassa ja ilmastossa. Helsingissä hanketutkimusta tekevä Jukka Lehtonen tietää, miten tulevaisuuden rakennusten energiatehokkuus taataan aurinkopaneelien, maalämmön ja innovatiivisten älyjärjestelmien avulla.
Kun puhe kääntyy ilmastomuutoksen hillitsemiseen, keskitymme usein matkustamiseen, kulutustottumuksiin ja teollisuuden valmistusprosesseihin liittyviin kysymyksiin. Samalla unohdamme kuitenkin helposti asumiseen liittyvät seikat. Asunnot, omakotitalot ja muut asumuksemme eivät ole tarpeetonta luksusta, josta voisimme noin vain luopua. Eläminen vaatii oman tilansa. Tämän takia ajatus plusenergiataloista on erityisen kiinnostava.
Voimme siis alkaa miettiä uudenlaisia, asumiseen liittyviä kysymyksiä: Millainen eristys takaa mahdollisimman pienen lämpöhukan? Miten voimme tehostaa energiankäyttöämme? Miten varmistamme, että talomme eivät vain kuluta energiaa vaan enenevissä määrin myös tuottavat sitä – jopa yli oman tarpeen?
Tällaisiin pohdintoihin eurooppalaiseen Re-thinking Urban Housing -ohjelmaan kuuluva Excess-hanke pyrkii vastaamaan. Tarkastelussa on neljä Euroopan maata – Suomi, Espanja, Belgia ja Itävalta – jotka edustavat hankkeessa erilaisia ilmastotyyppejä. Nelivuotisen hankkeen aikana maissa suunnitellaan, rakennetaan ja analysoidaan erilaisia plusenergiataloja.
”Aloimme suunnitella Suomen taloa reilu vuosi sitten”, Jukka Lehtonen kertoo ja jatkaa: ”Rakennuslupaa haimme joulukuussa ja rakennustyöt alkavat toivon mukaan toukokuussa 2021.”
Uudet tekniikat muuttavat talojen rakennustapaa
Helsinkiin rakennettavaksi suunnitellut kaksi taloa eivät valmistu ennen vuotta 2023, mutta Lehtonen esittelee rakennuksista tehtyjä havainnekuvia. Kaupungin keskustan pohjoispuolelle nousevissa kahdeksan- ja kolmetoistakerroksisissa taloissa on 8 000 neliömetriä asuinpinta-alaa ja yhteensä 145 asuntoa. Lehtonen osoittaa vaaleansinisiä ja ‑vihreitä alueita muuten harmaanvalkoisissa julkisivuissa: ”Näitä aurinkokennoja on tarkoitus täydentää suuren osan katosta peittävillä paneeleilla sekä 800 metrin syvyydestä saatavalla maalämmöllä. Kaikilla toimilla pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja ylijäämäenergian tuottamista.”
Talojen avulla tutkitaan erilaisia plusenergiatalojen rakentamiseen liittyviä teknologioita. Saatujen tulosten pohjalta luodaan malleja tulevaisuuden talonrakentamiseen. Lehtonen sanoo: ”Mallin avulla on mahdollista luoda nollaenergiataloja läheneviä rakennuksia tai jopa plusenergiataloja. Tavoitteena on päästä hyödyntämään tästä ensimmäisestä projektista saatuja kokemuksia seuraavassa rakennushankkeessa. Testaamalla teknologiaa nyt meidän on jatkossa helpompi arvioida paitsi hintaa myös vaadittuja välineitä ja materiaaleja.”
Ketjutetut energiajärjestelmät
Aurinkopaneelit, maalämpö, lämminvesijärjestelmät – toisin sanoen kaikki talojen energiankulutuksen keskeiset tekijät, mukaan lukien suurimpiin energiasyöppöihin kuuluva ilmanvaihto – pitää ketjuttaa, mikäli niistä mielii saada suurimman hyödyn irti. ”Kaikki talomme järjestelmät toimivat yhteistyössä. Nelivuotisen hankkeen aikana selvitämme, miten järjestelmästä saadaan mahdollisimman tehokas”, Lehtonen sanoo.
Maalämmön hyödyntäminen on keskeinen keino plusenergiatavoitteen saavuttamisessa.
”Syvät energiakaivot sekä tarjoavat maalämpöä että säästävät energiaa kesäkuukausina, jolloin rakennus tuottaa ylimääräistä energiaa. Kun asunnot lämpenevät, ylimääräinen lämpö ja energia voidaan ottaa talteen. Porakaivosta tulee tällöin eräänlainen lämpö- ja energiavarasto, jota voidaan käyttää talvella asuntojen lämmitykseen. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että tuotamme sähkön aurinkopaneelien avulla ja lämmön saamme maasta.”
Plusenergiatalo – uusi standardi
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman kasvavan uhan myötä talojen rakentamisen, niiden energiatehokkuuden ja vanhojen rakennusten päivittämisen merkitys kasvaa. Jukka Lehtonen on vakuuttunut, että Excess-hankkeessa rakennettavat talot opettavat mukana olijoille paljon ja tulevat vaikuttamaan tuotannon pikaiseen kasvuun, vaikka talotyyppi on hieman keskimääräistä kalliimpi rakentaa. Toisaalta tuotannon lisääminen on myös pakon sanelemaa.
Lehtonen sanoo ja jatkaa: ”Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Jotta se onnistuisi, tarvitaan tällaisia rakennuksia. Neljän vuoden kuluttua meillä tulee olemaan parempi ymmärrys siitä, miten tavoitteeseen päästään. Tosiasia kuitenkin on, että meidän on jatkossa rakennettava huomattavasti enemmän energiatehokkaita taloja – eikä aikaa ole hukattavana.”
Linkkejä aiheesta:
Euroopan unionin energiatalot
Helsingin kaupungin energiataloprojekti
