Tiesitkö tämän ydinvoimasta? Asiantuntija kertoo 5 faktaa
Päästötön ja vakaa energianlähde vai ympäristöä kuormittava riskitekijä? Monilla on ydinvoimasta mielipiteitä – eivätkä ne suinkaan aina perustu faktoihin. Vattenfallin asiantuntija kertoo, miksi ydinvoimalla on tärkeä rooli sähköntuotannossa sekä nyt että tulevaisuudessa.
Vattenfallin omistuksessa on tällä hetkellä kuusi ydinvoimalaa. Viisi niistä sijaitsee Ruotsissa ja yksi vielä toistaiseksi Saksassa – missä tosin vastikään tehtiin päätös ydinvoimasta luopumisesta. Vuosien mittaan ydinvoima on saanut aikaan keskustelua Suomessakin.
Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg kertoo, mitä jokaisen tulisi tietää ydinvoimasta.
Ydinvoiman ekologisuus – ydinvoima on vähäpäästöistä energiaa
Ydinvoimalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska sen tuotantoprosessissa ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Ydinvoima onkin vesi- ja tuulivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto.
“Ydinvoimalat itsessään eivät saastuta ympäristöä millään tavalla. Ydinvoiman vähäiset hiilidioksidipäästöt aiheutuvat tuotantoketjussa materiaalien ja polttoaineiden hankinnasta, laitevalmistuksesta, kuljetuksista sekä voimalaitosten rakentamisesta ja purkamisesta”, Strandberg sanoo.
Vattenfallin uusimman ympäristöselonteon mukaan yhden ydinvoimalla tuotetun kilowattitunnin hiilidioksidipäästöt ovat 4 grammaa. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi kaasulla ja hiilellä tuotetun sähkön päästöihin, jotka ovat 300–1 000 g/kWh.
Ydinvoima täydentää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä
Ihmiskunnan sähköntarve kasvaa, mutta ilmastonmuutos pitäisi silti pysäyttää. Vattenfall on mukana fossiilivapaan tulevaisuuden tavoittelussa ja tekee uusia investointeja lähinnä vain tuuli- ja aurinkovoimalaitoksiin.
Kaikkia sähköntuotantomuotoja kuitenkin tarvitaan. Uusiutuvat energiamuodot tuottavat sähköä vaihtelevasti. Tuulettomina päivinä tai vähäsateisina kesinä ydinvoimalla on tärkeä rooli energiajärjestelmässä sähkön riittävyyden varmistamisessa.
“Pelkkiin uusiutuviin tuotantotapoihin emme voi siirtyä, koska Suomi on pimeä maa ja tuulta ei voi hallita. Ydinvoiman kaltaista fossiilivapaata perusvoimatuotantoa tarvitaan aina, jotta yhteiskunnan toiminta voidaan turvata. Tulevaisuudessa vihreä vety tullee tähän avuksi”, toteaa Strandberg.
Ydinvoimaloiden turvallisuus on huippuluokkaa
Ydinvoima elää voimakasta murroskautta. Nykyään rakennettavat kolmannen sukupolven ydinvoimalat ovat edeltäjiensä paranneltuja versioita, joissa suurimmat edistysaskeleet on otettu käyttöiän kasvattamisessa – ja turvallisuudessa.
“Ydinvoimalat eivät ole ympäristölle tai ihmisille haitallisia, kunhan niitä ajetaan viranomaisten määräysten mukaan”, Strandberg vakuuttaa.
“Suomessa on tiukat turvamääräykset, ja säteilyturvakeskus STUK on mukana valvonnassa jo ydinvoimaloita rakennettaessa. Lisäksi viranomaisvalvontaa on kansainvälisellä ja EU:n tasolla.”
Tänä päivänä ydinvoimalaonnettomuuden riski on häviävän pieni. Herkät mittauslaitteet seuraavat jatkuvasti voimalaitosten säteilypitoisuuksia ja mahdollisia säteilyvuotoja. Turvallisuutta lisää voimaloiden sijoittaminen haja-asutusalueille. Turvallisuudeltaan puutteellisia, lähinnä Itä-Euroopassa sijaitsevia ydinvoimalaitoksia on ajettu alas tai suljettu.
“Suurimpana riskinä voidaan pitää ulkoisia uhkia, kuten terroristitekoja tai sota-ajan pommituksia. Uusien ydinvoimalaitosten ulkokuoret on rakennettu kestämään jopa pienkoneiden törmäyksiä.”
Oikein varastoitu ydinjäte ei aiheuta ympäristölle vaaraa
Ydinjätteessä eli käytetyssä uraanissa on paljon vaarallisia alkuaineita, joiden puoliintumisaika on jopa 100 000 vuotta. Oikein varastoituna ydinjäte ei kuitenkaan aiheuta ympäristölle vaaraa.
Suomessa on tutkittu jo pitkään, miten ydinjätettä voitaisiin turvallisesti varastoida kallioon.
“Suomessa on päädytty siihen, että ydinjäte varastoidaan puolen kilometrin syvyyteen peruskallioon kupari- tai betonikapseleihin. Koska Suomen maaperä on vakaa, geologinen loppusijoitus on turvallinen ja järkevä vaihtoehto”, Strandberg sanoo.
Käytetty ydinpolttoaine voidaan myös jälleenkäsitellä, mikä mahdollistaa sen 95-prosenttisen kierrätyksen. Suomessa sijaitsevien ydinvoimaloiden ydinpolttoainetta ei kuitenkaan jälleenkäsitellä, sillä lainsäädäntö kieltää käytetyn ydinpolttoaineen maasta viennin ja tuonnin.
Ydinvoima on tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyistä
Vaikka uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen onkin kallista, ydinvoiman tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset verrattuna moneen muuhun energiantuotantomuotoon. Suomen oloissa ydinvoima on kolmanneksi edullisin sähköntuotantomuoto heti tuuli- ja vesivoiman jälkeen.
“Ydinvoiman kustannukset riippuvat pitkälti tuotantolaitoksen iästä. Vanhat ydinvoimalat, joiden rasitteena ei enää ole pääomakustannuksia ja investointeja, tuottavat sähköä halvalla”, Strandberg selittää.
“Kun taas puhutaan uusista ja isoista laitoksista, sähkön myyntihinnan pitää olla aika korkealla, jotta laitos maksaa itsensä takaisin. Uusissa laitoksissa käyttökustannukset ovat huomattavasti kalliimmat kuin vanhoissa.”
Yksi tulevaisuuden ydinenergiaratkaisu voikin olla pieni, modulaarinen voimala, joka koostuu useista yhteen liitetyistä moduuleista. Pienvoimaloilla voisi tuottaa sekä lämpöä että sähköä neljäsosaa vastaavalla teholla nykyään käytössä oleviin voimaloihin verrattuna.
“Pienikokoiset modulaariset voimalat olisivat myös huomattavasti nopeampia ja edullisempia rakentaa verrattuna massiivisiin nykyreaktoreihin. Turvallisuudeltaankin ne olisivat nykyisiä parempia: pienreaktorin voi rakentaa osittain maan alle ja sen sydämen lämpötila on helpommin hallittavissa.”
Lue lisää:
Fuusioreaktorit voivat olla tulevaisuuden ”keinoaurinkoja” – lue lisää täältä
