Mitä jos koko maailman päästöt vähenisivät 7 prosentilla?

Maailma tarvitsee terästä, sillä yhteiskuntamme ja infrastruktuurimme on rakennettu sen varaan. Terästä tarvitaan muun muassa rakentamisen, teknologiateollisuuden ja autoteollisuuden tarpeisiin, ja sen kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Maailmanlaajuisesti terästä käytetään vuosittain noin 1,8 miljardia tonnia.

Ongelmana on, että terästeollisuus aiheuttaa tällä hetkellä jopa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on noin kolme kertaa enemmän kuin koko maailman lentoliikenteen aiheuttamat päästöt yhteensä.

Ilman uutta teknologiaa ja innovaatioita globaaleihin ilmastotavoitteisiin pääseminen on mahdotonta. On toimittava nopeasti, jotta ilmaston lämpenemiseen voidaan vaikuttaa ajoissa. Siksi on elintärkeää kehittää ympäristöystävällisempiä tapoja tuottaa terästä teollisuuden tarpeisiin.

Fossiilivapaa teräs on merkittävä askel kohti ilmastotavoitteita

Vattenfallin, Pohjoismaiden suurimman teräksentuottaja SSAB:n ja ruotsalaisen kaivosyhtiö LKAB:n yhteistyönä toteutetun Hybrit-hankkeen myötä on onnistuttu ottamaan käyttöön ainutlaatuinen tuotantotekniikka, jonka ansiosta teräksen tuotanto onnistuu täysin fossiilittomasti.

Hybrit-menetelmässä raudan ja hapen erotteluun käytetään vetyä hiilen ja koksin sijaan. Tällöin teräksen tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä vaan vettä.

Hybrit-hankkeen tavoitteena on aloittaa laajamittainen kaupallinen fossiilivapaan teräksen tuotanto vuonna 2025, kun SSAB:n ensimmäinen hiilidioksidivapaa terästehdas on määrä ottaa käyttöön.

Jos Suomen ja Ruotsin koko terästuotanto siirtyy fossiilivapaaseen tuotantotekniikkaan, Ruotsin hiilidioksidipäästöt pienenisivät jopa 10 prosenttia, ja Suomessakin vähennys olisi noin seitsemän prosentin luokkaa.

Tulevaisuudessa kaikki teräs voi olla fossiilitonta, jolloin koko maailman hiilidioksidipäästöt vähenisivät seitsemällä prosentilla nykyisestä.

Fossiilivapaa sähkö on avain fossiilittoman teräksen valmistukseen

Fossiilivapaan teräksen tuotannossa tarvittavan vetykaasun valmistukseen tarvitaan vain sähköä ja vettä. Jotta koko tuotantoketju saadaan pysymään fossiilittomana, tarvitaan fossiilivapaata sähköä. Sen tuottamisesta vastaa Vattenfall.

– Fossiiliton sähkö on tärkein mahdollistaja hiilestä luopumisen saavuttamiseksi tulevaisuudessa, sanoo Vattenfallin strategisen kehityksen hiilestä irtautumisesta vastaava johtaja Mikael Nordlander.

– Me Vattenfallilla huolehdimme, että koko energiantuotantoketju pysyy fossiilivapaana, kun teräksen tuotannossa käytetty hiili ja koksi korvataan fossiilittomalla vedyllä. Vastaamme myös vedyn varastoinnista sekä siitä, että pystymme vastaamaan kasvavaan sähköntarpeeseen.

Hybrit-hankkeen on mahdollistanut tiivis yhteistyö Vattenfallin, LKAB:n, SSAB:n sekä Ruotsin energiaviraston kanssa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri alojen yhtiöiden yhteistyö voi auttaa valtioita pääsemään ympäristötavoitteisiinsa matkalla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Fossiilittoman teräksen avulla kohti fossiilivapautta

Fossiiliton teräs on yhtä laadukasta kuin tavanomaisilla menetelmillä valmistettu teräs, joten se soveltuu täydellisesti teollisuuden tarpeisiin.

Ilmastoystävällisesti valmistettu teräs onkin herättänyt valtavasti kiinnostusta etenkin autoteollisuuden ja raskaan kuljetuksen sektoreilla.

– Me voimme tarjota heille fossiilivapaan arvoketjun, ja tämä auttaa heitä muuttumaan paljon ilmastoystävällisemmiksi ja jopa ilmastoneutraaleiksi. Uskon, että pitkällä tähtäimellä fossiilivapaasta teräksenvalmistuksesta tulee uusi normaali, sanoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

Kun tarvittava tuotantotekniikka on olemassa, suurin haaste on aika. Jotta kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin voidaan päästä tavoiteajassa, muutoksen on tapahduttava nopeasti.

Vattenfallin strategisen kehityksen johtaja Andreas Regnell on kuitenkin toiveikas.

– Uskon että meillä on fossiiliton teollisuus ja yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä.

Lue lehtiartikkeli: Mullistava innovaatio voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 7 prosenttia – pohjoismainen yhteistyöhanke kiinnostaa myös maailmalla