Kuinka kauan maailmassa tarvitaan hiiltä?

Samalla kun tietoisuus ympäristöongelmista on lisääntynyt, kokonaisenergiankulutus on kasvanut dramaattisesti. - Maailman energiankulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 1971, kertoo Lasse Ejeklint, Vattenfallin ilmastovalmentaja.

Teollisuuden osuus maailman energiankulutuksesta on 29 prosenttia, ja tämä määrä on kaksinkertaistunut vajaassa 50 vuodessa. Kuljetussektorin energian käyttö on kasvanut 185 prosenttia ja on nyt 29 prosenttia. Asuntojen osuus energian kokonaiskulutuksesta on 33 prosenttia, ja myös tämä määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1971.

Lasse Ejeklint on huolestunut siitä, miten vähän ilmastokriisin pysäyttämiseen on aikaa. - Samalla olen kuitenkin optimistinen, sillä ilmaston hyväksi tehdään paljon, hän toteaa.

Kohti fossiilivapautta

Vattenfall haluaa olla osa ympäristöongelman ratkaisua – mieluiten yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitteena on fossiilivapaus.

- Yhteistyön ansiosta voimme siirtyä yhä nopeammin kohti fossiilittomuutta yhden sukupolven aikana, sanoo Lasse Ejeklint.

Vattenfall panostaa paljon uusiutuvaan sähköntuotantoon ja kestäviin energiaratkaisuihin. Kaikissa toimintamaissa suuntauksena on vähentää merkittävästi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tämän myötä myös hiilidioksidipäästöjä.

- Olemme saavuttaneet hiilen käytön vähentämisessä useita virstanpylväitä samalla, kun olemme panostaneet merkittävästi uusiutuvaan sähköntuotantoon, Lasse Ejeklint kertoo.

Suuri osa maailmasta on edelleen riippuvainen hiilestä

Esimerkiksi Saksalla on vielä paljon matkaa fossiilittomuuteen. Siellä hiilestä tuotetun sähkön osuus on hieman alle 40 prosenttia. Saksan tavoitteena on, että sähköntuotannosta 65 prosenttia on peräisin uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2030 mennessä. Haasteena on, että maassa on päätetty lakkauttaa ydinvoiman käyttö vuoteen 2022 mennessä, ja hiilen käyttö pyritään lakkauttamaan vuoteen 2038 mennessä.

Euroopan ulkopuolisista maista esimerkiksi Kiinassa maan sähköntuotannosta 70–80 prosenttia on peräisin hiilestä. Maassa kuitenkin investoidaan paljon uusiutuvaan energiaan, ja Kiina kuuluukin tällä hetkellä maailman johtaviin tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien valmistajiin.

Vattenfall on Saksassa poistanut käytöstä viimeisen ruskohiilivoimalansa eli Berliinissä sijaitsevan Klingenbergin ja päättänyt poistaa hiilen käytön lämmöntuotannossa kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Ympäri Eurooppaa käyttöön on otettu suuria tuulivoimalaitoksia. Niistä kaksi esimerkkiä ovat merellä sijaitsevat DanTysk ja Sandbank Saksassa sekä maalla sijaitseva Pen y Cymoedd Isossa-Britanniassa. Alankomaissa Amsterdamissa otetaan tärkeitä askelia fossiilittomaan kaukolämpöön siirtymisessä.

- Tulemme olemaan fossiilittomia yhden sukupolven kuluessa, mikä tarkoittaa, että omistuksessamme ei pidemmällä tähtäimellä ole enää hiilivoimaloita. Fossiilittomaan järjestelmään siirtymisen aikana jäljellä on kuitenkin vielä tiettyjä kivihiilivoimaloita. Näistä yksi on Moorburg, joka on edelleen keskeinen osa Hampurin energiantuotantoa, Lasse Ejeklint selittää.

Hiilen korvaaminen vedyllä

Ruotsissa 98 prosenttia kaikesta sähköntuotannosta on jo fossiilitonta. Suuri osa Ruotsin hiilidioksidipäästöistä voidaan poistaa käyttämällä fossiilitonta sähköä muilla ilmastoon vaikuttavilla teollisuudenaloilla. Ruotsissa esimerkiksi terästeollisuuden osuus maan hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä on kymmenen prosenttia, sillä teräksen valmistuksessa käytetään hiiltä. Suomessa terästeollisuuden osuus on 7 %.

Hiilen korvaaminen fossiilittomalla sähköllä valmistetulla vedyllä olisi historiallinen tekninen muutos, jossa hiilidioksidipäästöt muunnettaisiin vaarattomaksi vedeksi. Vattenfall on investoinut yhdessä SSAB- ja LKAB-teräsyhtiöiden sekä Ruotsin valtion kanssa 1,4 miljardia Ruotsin kruunua pilottilaitokseen ja fossiilittoman teräksentuotannon HYBRIT-hankkeeseen. SSAB omistaa Suomessa Raahen terästehtaan. 

Myös sementin valmistus voidaan uudistaa vastaavalla tavalla, ja Vattenfallilla ja Cementalla on jo käynnissä tähän liittyvää yhteistyötä.