Aurinkoenergia Suomessa ja muualla Euroopassa – tulevaisuus näyttää valoisalta myös pohjoisilla leveyspiireillä

Euroopan unionin alueella asennettiin vuonna 2023 yli 55 gigawatin edestä uutta aurinkoenergiakapasiteettia, mikä oli 40 prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2024 saavutettiin aurinkoenergian kannalta tärkeä virstanpylväs, sillä silloin sähköä tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän aurinkoenergialla kuin kivihiilellä.  

Euroopan unionin maista Saksa, Espanja ja Italia ovat kärjessä, kun tarkastellaan aurinkoenergian asennettua kapasiteettia sekä aurinkoenergian osuutta sähköntuotannosta. Alankomaat, Saksa ja Belgia puolestaan johtavat tilastoja, kun vertaillaan maita, joissa aurinkoenergian kapasiteetti asukasta kohti on korkeimmillaan.  

International Renewable Energy Agency (IRENA) -järjestön laskelmien mukaan Suomi on näissä tilastoissa 19. ja 22. sijalla. Ero kärkipaikkoja pitäviin maihin on huomattava, sillä Suomessa vuonna 2023 aurinkoenergian asennuskapasiteetti oli noin 900 megawattia, kun se kärkimaa Saksassa oli noin 81 737 megawattia. Suomella onkin valtavasti potentiaalia aurinkoenergian kapasiteetin ja tuotannon lisäämiseksi, kun vertailukohteena ovat muut EU-maat.  

Energiasektorin tavoitteena on saavuttaa 30 gigawatin vuosittainen aurinkopaneelien tuotantokapasiteetti EU:ssa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tarkoituksena on vähentää EU:n riippuvuutta tuontiteknologiasta. European Solar PV Industry Alliance (ESIA) arvioi, että Euroopalla on hyvät mahdollisuudet jopa ylittää tämä tavoite.  

Aurinkoenergia Suomessa – ihanteellisemmat olosuhteet kuin voisi olettaa 

Suomessa on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta oivalliset olosuhteet aurinkoenergian tuottamiseen, vaikka pitkistä ja pimeistä talvista voisi tehdä myös toisenlaisia johtopäätöksiä. Aurinkopaneelit toimivat tehokkaammin viileämmässä ilmastossa – korkeat lämpötilat voivat nimittäin heikentää paneelien suorituskykyä.  

Pimeät talvet ja valoisat kesät ovat Suomelle ominaisia, ja ne vaikuttavat luonnollisesti myös siihen, kuinka paljon aurinko paistaa. Eniten aurinkoisia tunteja on Suomen meri- ja rannikkoalueilla, joissa aurinko paistaa keskimäärin 1 900 tuntia vuodessa. Määrä on verrattavissa Saksaan, joka on Euroopan johtava aurinkoenergian tuottaja. Vähiten aurinko paistaa Lapin itäosassa, mutta sielläkin saadaan auringonpaistetta noin 1 300 tuntia vuodessa. Auringon säteilyn määrä vaihtelee Suomessa enemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, mutta viileämmän ilmaston ansiosta aurinkoenergian hyötysuhde on Suomessa parempi. 

Energiateollisuuden tuottaman Energiavuosi-raportin mukaan Suomen sähköntuotannosta 0,8 prosenttia katettiin aurinkovoimalla vuonna 2023. Naapurimaassa Ruotsissa vastaava luku oli 2,4 prosenttia.  

Uusien innovaatioiden potentiaali 

Energian varastointiratkaisujen kehittyminen ja aurinkovoiman tuottamiseen tarvittavan teknologian hinnanlasku ovat hyviä ennusmerkkejä aurinkoenergian tulevaisuutta ajatellen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.  

Suuri potentiaali piilee myös innovaatioissa, joiden ansiosta aurinkovoimaloita voidaan asentaa uudentyyppisiin paikkoihin. Esimerkkejä uudenlaisista ratkaisuista ovat muun muassa integroitu aurinkoteknologia sekä kelluvat aurinkovoimalat.  

EU pyrkii vaikuttamaan aurinkoenergian osuuden kasvattamiseen lainsäädännöllä. Esimerkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin on vuodesta 2030 alkaen asennettava aurinkopaneelit, mikäli niiden asentamiseen on tekniset edellytykset. Vastaavia vaatimuksia aurinkoenergian hyödyntämisestä on tulossa vuodesta 2027 alkaen myös julkisille kiinteistöille, joiden pinta-ala ylittää tietyn rajan.

Artikkelissa käytetyt lähteet:
Ilmasto-opas, European Parliament, IRENA, Energiateollisuus