Pörssisähkösopimusten suosio kasvaa Suomessa – onko järkeä vai ei?

Pörssisähkön suosio on kasvanut Pohjoismaissa ja tällä hetkellä erityisesti Suomessa. Norjassa Pörssisähkön osuus kaikista sähkösopimuksista on 66 %, Ruotsissa 49,4 % ja Suomessa vuosina 2015–2016 pörssisopimuksia oli noin 10 % kaikista sähkösopimuksista. Luku kasvaa tänä vuonna, eikä olisi ihme, jos sen osuus Suomessa nousisi vuoden loppuun mennessä 20 %:iin.

 

Tähän vaikuttavat sähkön myyjien parantunut viestintä ja markkinointi tuotteesta, mutta myös asiakkaiden kiinnostus tuotteeseen, jolla voi vaikuttaa omien kustannusten pienentämiseen, moninkertaisesti enemmän kuin sopimusten kilpailuttamisella tai jatkuvasti halvinta hintaa metsästämällä. Norjassa pörssisähkö on jo kauan ollut suosituin sähkösopimus, mikä johtuu siitä, että maan sähkötuotanto perustuu melkein kokonaan vesivoimaan, noin 98 %. Koska Norjassa riittää vettä ympäri vuoden, spot-hinta pysyy vakaana Norjan markkinoilla.

 

Mitä on pörssisähkö?

Pörssisähkösopimusten hinnoittelu seuraa todellista markkinahintaa. Pohjoismaiden sähköpörssi Nord Pool laskee ja julkaisee seuraavan vuorokauden tuntikohtaiset spot-hinnat joka päivä noin kello 14. Spot-hinta määräytyy pörssissä sen mukaan, kuinka paljon sähköä on tarjolla suhteessa tarpeeseen eli kulutukseen, ja miltä Pohjolan vesivarastot ja tuuliennusteet näyttävät tulevina vuorokausina. Lisäksi hintaan vaikuttaa myös se, millä Nord Poolin hinta-alueista sähkö kulutetaan. Suomi on yksi yhtenäinen hinta-alue, joten spot-hinta on sama koko maassa.

Tuntisähkön hinnoittelu on täysin läpinäkyvä, sillä se perustuu Suomen hinta-alueen tuntikohtaisiin spot-hintoihin. Spot-hintaan lisätään Suomessa kulloinkin voimassaoleva arvonlisävero sekä myyjän marginaali. Lisäksi laskutetaan perusmaksu, joka vaihtelee myyjittäin. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, joten asiakas voi irtisanoa sen 14 päivän varoitusajalla.

Pörssisähkön sanasto

Pörssisähkö
Tarkoittaa Nord Poolista hankittavaa markkinahintaista sähköä.

Tuntisähkö
Vattenfallin sähkösopimus, jonka hinnoittelu on täysin läpinäkyvä, sillä se perustuu Suomen hinta-alueen tuntikohtaisiin spot-hintoihin sähköpörssissä.

Spot-hinta
Sähkön todellinen markkinahinta tunti tunnilta Nord Poolissa.

Nord Pool
Kauppapaikka, jossa sähköä myyvät tuottajat ja sähkön jälleenmyyjät kohtaavat. Sähkön markkinahinnat muodostuvat sähköpörssissä tunnin tarkkuudella kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Miten pörssisähkö eroaa muista sähkösopimuksista?

Määräaikaisten sopimusten hinnoittelu ei seuraa spot-hintoja, vaan myyjät ostavat pörssistä erilaisia johdannaistuotteita (esim. kuukausi-, kvartaali- tai vuosituotteita), joiden hinnat hinnoitellaan perustuen Euroopan taloudellisiin näkymiin, tulevien vuosien tuotantokapasiteetteihin, hiilidioksidipäästöoikeuksien hintoihin sekä sähkön tuotannossa käytettävien polttoaineiden (öljy, hiili ja maakaasu) maailmanmarkkinahintoihin. Esimerkiksi OPEC voi tuotantorajoituksillaan ja päätöksillään vaikuttaa suuresti tulevien vuosien sähkön hintoihin.

Myös suuret sähköntuotannon investoinnit, kuten ydinvoimaloiden tai tuulipuistojen lisäinvestoinnit voivat vaikuttaa tulevien vuosien vuosituotteisiin. Koska myyjä ostaa asiakkaiden tarvittavat sähköt jo ennen toimitusta, myyjät lisäävät johdannaisten hintoihin erilaisia kuluja, esimerkiksi marginaali, joilla suojaudutaan mahdollisten volyymien ylittämisiltä sopimuskauden aikana. Hankintahintoihin tulee lisänä myös esimerkiksi tuuli-, vesi- tai aurinkoalkuperätakuut.

Pohjoismaiden hinnat ovat vakaita

Pohjoismaiset hinnat ovat viime vuosina olleet hyvin maltilliset verrattuna muuhun Eurooppaan. Tämä johtuu siitä, että Pohjoismaissa on hyvin paljon vesivoimaloita, joilla voidaan tasata ja säännöstellä tuotantoa ja kulutusta. Siirtoyhteydet tai kaapelit maiden välillä toimivat yleensä ilman ongelmia, jolloin esimerkiksi Suomeen voidaan tuoda enemmän sähköä, kun oma tuotanto ei riitä kattamaan maan kulutusta.

Norjassa on sähkön ylituotantoa, minkä vuoksi Norja on suurin sähkönviejä Pohjoismaissa. Sähköä viedään Ruotsiin, Suomeen, Tanskaan, Venäjälle ja jopa Alankomaihin. Koska kaapeleita on rakennettu ympäri Pohjoismaita, norjalaista ja ruotsalaista vesituotannolla tuotettua sähköä voidaan viedä muihin maihin. Näillä kaapeleilla ja siirroilla on saavutettu tehokas markkinamekanismi, joka tasaa kysyntää ja tarjontaa järkevällä tavalla Pohjoismaissa.

 

Ei määräaikaisuutta, aina reilu hinta

Tekemällä pörssihintaisen sähköopimuksen voi olla varma, että maksaa kulloinkin aina markkinahintaista sähköä. Koska määräaikaisissa sopimuksissa ennustetaan tulevaisuuden hintoja, saattaa käydä niin, että jonakin ajankohtana maksaa korkean hinnan verrattuna spot-hintoihin. Tosin pitää muistaa, että määräaikaisissa sopimuksissa hinta pysyy koko sopimuskauden samana, ja siksi tämä sopimusmuoto sopii asiakkaille, jotka eivät halua ottaa pientäkään riskiä.

Pörssisähkösopimus on tulevaisuuden ratkaisu, josta asiakkaat voivat saada parhaan hyödyn. Yhä useammat asiakkaat eivät halua tänä päivänä sitoutua määräajoiksi mihinkään myyjään tai sopimukseen. Siksi asiakkaat valitsevat mieluimmin toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, kuten teleoperaattorimarkkinoilla.

 

Tee ekoteko

Kun valitsee EKO-merkityn Tuntisähkö-sopimuksen tekee samalla myös ekoteon. EKO-tuntisähkö on nimittäin Suomen luonnonsuojeluliiton suosittelemaa EKOenergiaa.

 

Peter Strandberg

Sähkömarkkinoiden konkari, joka ennustaa positiivista tulevaisuutta spot-sähkösopimuksille.

Kysy chatissa