Lämmitys vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, mutta muodostaa myös kodin energiankulutuksesta yli puolet. Sekä omakotitalon ostamisessa että remontoinnissa valinnat koskien lämmönjakoa ja lämmitysjärjestelmää ovat tärkeitä. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä on hyvä huomioida lämmitysjärjestelmän ja lämmönjaon valinnoissa sekä yleisiä vinkkejä lämmitykseen.

Lämmitysvalinnoisssa on tärkeää huomioida:

  • Oma tarve ja toteuttavissa olevat vaihtoehdot lämmitykselle
  • Investoinnin suuruus ja takaisinmaksuaika
  • Kuukausittaiset lämmityskulut
  • Helppokäyttöisyys ja mukavuus
  • Ekologisuus

Vinkit lämmitykseen:

  • Täydentävät lämmitysjärjestelmät toimivat varalämmönlähteenä ja pienentävät ostoenergian tarvetta.
  • Oikea sisälämpötila parantaa sisäilman laatua, pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä ja estää osaltaan pölypunkkien lisääntymistä. Talvella se myös vähentää sisäilman kuivuutta.

Vertaile lämmitysmuotojen hyötyjä ja kustannuksia

Tutustu eri lämmitysmuotojen vahvuuksiin ja huomioon otettaviin asioihin sekä investoinnin ja käytön kuluihin. Laskelmat ovat suuntaa-antavia arvioita 2010-luvulla rakennetulle talolle, jossa kulutus on 20 000 kWh vuodessa. Sähkön hinta on laskemissa 12 snt/kWh ja se sisältää energian lisäksi verot ja siirron. Arvio investoinnin hinnasta on laskettu erikseen, eikä sitä ole sisällytetty arvioihin vuoden käyttökuluista. Lämmönjakojärjestelmän kustannuksia ei ole otettu huomioon.

Hybridilämmityksen hyödyt

Mitä hybridilämmitys tarkoittaa?

Hybridilämmityksessä yhdistetään useita erilaisia lämmönlähteitä, esimerkiksi suorasähköa, puuta ja ilmalämpöpumppua, aurinkopaneelia tai öljyä ja suorasähköä. 

Hybridilämmitys vaatii hieman perehtymistä, jotta kulloinkin käytetään edullisinta energialähdettä, mutta on oikein käytettynä jopa maalämpöjärjestelmän veroinen kustannuksiltaan.

Etenkin tulevaisuudessa hybridilämmityksen etuna on myös mahdollisuus välttää kalliita sähkön- ja sähkösiirron huippuhintoja ohjaamalla lämmitystä oikea-aikaisesti pois sähköä käyttävistä lämmitysmuodoista. Etenkin öljyllä tai sähköllä hybridilämmittäjä voi hyötyä kysyntäjoustosta. Vanhaa öljylämmityskattilaa ei siis kannata purkaa pois, vaan sen voi säästää, vaikka pääsääntöisesti lämmittäisi ilmalämpöpumpulla. Lue lisää kysyntäjoustosta Fingridin sivuilta

Miten paljon hybridilämmityksellä voi säästää energian kulutuksesaa ja hinnassa? 

Eri lämmitysmuotojen energiakulutuksen ja hinnan vertaileminen ei ole suoraviivaista, siksi laskimme esimerkin uudehkon 100 neliön omakotalolle. 

  • Pelkästään sähkövastuksilla lämmittäminen: sähkölasku noin 2400 euroa, koska kulutus on noin 20 000 kWh vuodessa
  • Ilmalämpöpumppu sähkölämmityksen tukena: sähkölasku on noin 1800 euroa, koska kulutus pienenee ja on noin 15 000 kWh vuodessa
  • Pelkästään maalämmöllä lämmittäminen: sähkölasku on noin 1200 euroa vuodessa, koska kulutus pienenee ja on noin 10 0000 kWh vuodessa


Hinta-arviot on laskettu hinnalla 12 senttiä kilowattitunnilta, mikä sisältää sähköenergian, siiron ja verot.

720x208-pic-lammitys-2.png

Omakotitalon lämmönjako

Lämmitysjärjestelmän lämpö voidaan jakaa huonetiloihin eri tavoilla

Kattolämmitys

Huonekohtainen sähkölämmitys on edullinen asentaa ja helppo huoltaa.

Yksi huonekohtaisen sähkölämmityksen vaihtoehdoista on kattolämmitys. Sisäkattoon asennetut lämmityskelmut lämmittävät katon verhoilumateriaalin, joka luovuttaa lämmön huoneeseen lämpösäteilynä. Kattolämmitystä säädetään huonetermostaatilla.

Miellyttävä ja turvallinen

Kattolämmitys on tasaisen miellyttävä, eikä se synnytä ilmankiertoa huoneessa. Se on myös turvallinen, koska siinä ei ole kosketeltavia osia. Rakenteissa piilossa olevat lämmittimet eivät rajoita sisustamista, mutta kattoon ei pidä tehdä reikiä, ennen kuin on selvittänyt lämmityselementtien sijainnin. Myös asennusvaihe on tehtävä huolella, sillä elementtien korjaaminen jälkikäteen on hankalaa.

Lämmitys perustuu suoraan sähkölämmön käyttöön eikä lämmityksessä näin ollen voida hyödyntää edullisen ajan sähkön hintaa.

Lämmin käyttövesi vaatii varaajan

Kattolämmityksellä ei voida lämmittää vettä, vaan lämmin käyttövesi valmistetaan erillisessä käyttövesivaraajassa, jossa on sähkövastus. Tässä voidaan hyödyntää edullista yösähköä.

Koska käyttökustannukset ovat korkeat, on huonekohtaisen sähkölämmityksen suosio laskenut viime vuosina.

Patterilämmitys

Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako.

Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa ja kaikkiin pattereihin menee samanlämpöistä vettä.

Nykyaikaisessa patterilämmityksessä putket sijoitetaan rakenteisiin näkymättömiin suojaputkiin, jolloin putket ovat vaihdettavissa. Pattereissa kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Lämmityksen hienosäätö tehdään pattereiden termostaattiventtiileillä.

Huonekohtainen sähkölämmitys lämpöpattereilla

Sähköpatterit asennetaan yleensä ikkunoiden alle, jolloin ne reagoivat nopeasti lämmöntarpeen vaihteluihin sekä estävät tehokkaasti ikkunavetoa. Elektronisilla termostaateilla huonelämpötila pysyy tarkasti asetellussa arvossaan.

Patterit reagoivat myös nopeasti kodin muihin lämmönlähteisiin kuten takkoihin ja uuneihin, kodinkoneiden käytöstä syntyvään lämpöön tai auringonpaisteeseen.

Patterilämmityksen hyötysuhde on erittäin hyvä, sillä lämpö tuotetaan siinä tilassa, jossa lämpöä tarvitaan.

Lattialämmitys

Asumisviihtyvyyden kannalta lattialämmitys on erittäin mukava, mutta se on hitaampi reagoimaan lämmöntarpeen muutoksiin kuin esimerkiksi patterilämmitys.

Vesikiertoinen lattialämmitys on selvästi yleisin lämmönjakotapa uusissa pientaloissa. Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää korkeintaan noin 40-asteinen vesi. Vesikiertoinen lattialämmitys sopii kaikkiin huonetiloihin ja lähes kaikkien pintamateriaalien kanssa käytettäväksi. Lattialämmitysputket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan ja lämmitys voidaan toteuttaa joko jatkuvatoimisena tai varaavana.

Kosteisiin tiloihin kannattaa suunnitella erillinen lattialämmityspiiri, sillä näiden tilojen lattialämmitystä halutaan usein pitää päällä kesälläkin.

Lattialämmitys sähkökaapeleilla

Pesutiloihin ja klinkkerilattioihin asennetut lämmityskaapelit toimivat jatkuvatoimisena.

Betonilaattaan esimerkiksi parketin alle asennettu lattialämmitys voidaan kytketä toimimaan joko jatkuvatoimisena tai varaavana. Varaava lattialämmitys voidaan ohjata toimimaan edullisen yösähkön aikaan.

Ilmalämmitys

Ilmakiertoisissa järjestelmissä lämpö jaetaan huonetiloihin ilman avulla.

Ilma lämmitetään joko sähkövastuksella tai vesipatterilla eli lämmitysenergia voidaan valita vapaasti.

Ilma lämmitetään keskitetysti ja jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä. Ilmalla voidaan lämmittää myös lattialaatta, joka puolestaan lämmittää huoneilmaa. Tällöin ilmakanavisto ja lämmöntuottolaite on asennettu lattiaan. Putkistossa kiertävä ilma ei ole kosketuksissa huoneilmaan.

Ilmanvaihtolämmitys

Uusiin pientaloihin valitaan ilmakiertoinen järjestelmä melko harvoin, mutta se voi yleistyä, koska se sopii hyvin matala- ja passiivienergiataloon. Lämmitysenergiana voidaan käyttää sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä ja lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen.

On myös mahdollista yhdistää ilmanvaihto ja lämmitys. Tällöin huoneisiin puhallettava ilma lämmitetään keskitetysti ilmanvaihtokoneessa.

Niissä tiloissa, joihin tuodaan raitista ilmaa (esimerkiksi olohuone ja makuuhuoneet) lämmittää termostaatin ohjaama sähkövastus tuloilman. Ne tilat, joista ilmaa poistetaan (esimerkiksi pesutilat), lämmitetään esimerkiksi lattialämmityskaapeleilla.

Lisätietoa lämmityksestä

Lisää luettavaa asumisesta

Kysy chatissa