Pörssisähkö - mahdollisuus vai ei?

Pohjoismaissa sähkökauppaa käydään sähköpörssi Nord Poolissa, jossa sähkölle muodostuu vuorokauden jokaiselle tunnille pörssihinta kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kyseistä markkinaa kutsutaan myös usein spot-markkinaksi ja sähkön pörssihinnasta puhutaan spot-hintana.

 

Usein pörssisähkön hintaan perustuvista sopimuksista keskusteltaessa esiin nousee asioita, kuten ”se ei sovi kaikille” tai että ”talvella tulee hirveät laskut”. Olen miettinyt, miten nämä sopimukset nähdään hämmentävän usein uhkina, eikä kolikolla tunnu olevan kääntöpuolta ollenkaan.

Erityinen vuosi 2010

Vuoden 2010 helmikuussa Suomen spot-hinnat olivat korkealla tasolla, eikä edes hurjimmilta yli 100 snt/kWh hinnoilta vältytty. Kuukauden keskihinnaksi muodostui 9,37 snt/kWh eli käytännössä kuluttajan verollinen keskihinta oli melkein 12 snt/KWh . Koko kyseisen vuoden keskihinta oli 7,02 snt/KWh ja esimerkiksi vuosien 2011–2016 helmikuun keskihintana on ollut keskimäärin 5,17 snt/kWh eli yli puolet vähemmän.

Näin korkea hinta on monen epäonnisen tekijän summa. Talous näytti elpymisen merkkejä, mikä oli nostanut teollisuuden sähkön kysyntää ja kyseisen jakson aikana oli kovia pakkasia, mikä puolestaan nosti kotitalouden kysyntää. Tarjontapuolella tähän kysyntään ei voitu vastata halvemmilla tuotantomuodoilla, koska Ruotsissa ydinvoimalaitosten kapasiteetti oli osin pois käytöstä huoltoseisokkien vuoksi. Tämän lisäksi samaan aikaan etelä-Norjan Ruotsiin liittävä siirtoyhteys ei ollut markkinoiden käytettävissä. Lopputuloksena oli se, että sähkön hintapiikkejä nähtiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

 

 

Ne kalliit tunnit


Aikaa tuosta on kulunut jo seitsemän vuotta, ja tilanne on nyt erilainen. Suomen hinta-alueen päivittäiset spot-keskihinnat pyörivät 3–4 snt/kWh välissä. Välillä viikonloppuisin hinnat ovat painuneet alle 3 snt/kWh ja joinain arkipäivinä päivinä puolestaan yli 4 snt/kWh. Jos katsotaan keskiarvoja tammikuulta ja helmikuulta, jotka yleisesti ottaen edustavat vuoden kylmimpiä kuukausia, niin tammikuun keskihinta oli 3,33 snt/kWh ja helmikuun 3,51 snt/kWh.

Mikäli mennään tuntitasolle, niin vuoden 2017 aikana Suomen hinta-alueen spot-hinta on ollut yli 10 snt/kWh ainoastaan kerran. Tämä tieto ei tosin vielä anna hyvää kuvaa nykytilanteesta, eikä sitä voi sanoa tilastollisesti päteväksi, koska tarkasteluajankohta on niin lyhyt. Otetaanpa siis aikaväliksi 2010–2016 kaikki tuntihinnat ja muutetaan ne arvonlisäveron sisältäviksi hinnoiksi, jotta niiden vertailu olisi helpompaa. Vuonna 2010 hieman vajaa 10 % tunneista maksoi yli 10 snt/KWh. Vuonna 2011 ja 2012 yli 10 snt/KWh osuus tunneista oli hieman alle 2%. Vuosien 2013 ja 2016 aikana alle 1 % kaikista tunneista oli kalliimpia kuin 10 snt/KWh. Vaikka kalliita tunteja on, niiden esiintyvyys ei ole ollut kuin prosentin tai kahden luokkaa viime vuosina.

Toisena mielenkiintoisena asiana voidaan tutkia, kuinka suuri osuus vuoden tunneista on hinnaltaan alle kyseisen vuoden keskihinnan. Vuonna 2010 tämä luku oli yli 70 %, kun taas vuonna 2011 se jäi vähän alle 50 %. Vuosien 2012 ja 2016 välillä alle keskihintaisten tuntien osuus on ollut 55–60 % luokkaa. Jos siis sähkönkäyttö olisi ollut täysin satunnaista ja kulutus olisi aina vakio, niin noin kuutena tuntina kymmenestä ostaisin alle keskihintaista sähköä ja loppuna neljänä tuntina yli keskihintaista ja oma keskihintani olisi sama kuin pörssikeskihinta. Jos taas suurin osa kulutuksestani tapahtuu noina alle keskihintaisina tunteina, niin oma hintani on alle pörssin keskihinta - ja päinvastoin.

 

Kulutuksen ohjaaminen halvemmille tunneille


Parhaan hyödyn pörssihintaisesta sähkösopimuksesta saa, mikäli sähkönkulutus on hieman suurempaa ja sitä pystyy ohjaamaan. Mikäli esimerkiksi asuu omakotitalossa, käyttöveden lämmityksen voi ohjata yön tunneille, jolloin sähkö on usein halvempaa. Minulla ei henkilökohtaisesti ole asumis- ja lämmitysmuodon takia mahdollisuutta vaikuttaa kuin käyttösähkööni, mutta ostan silti Tuntisähköä.

Joitain toimenpiteitä voi toki kerrostaloasujakin tehdä, kuten vaikkapa pyykätä viikonloppuisin. Kyseisen sopimustyypin kannattavuutta olen seurannut kahdella eri tavalla. Ensinnäkin olen verrannut yksilöllistä spot-hintaani sähköpörssin kuukauden keskihintaan. Tätä kautta näen, miten sähkönkäyttöni jakautuu halvoille ja kalliimmille tunneille ja pääsenkö alle vai yli keskihinnan ja kuinka paljon.

Toisena vertailukohtana on pidemmän aikavälin keskihinta, jota vertaa muihin tarjouksiin. Kylmänä talvipäivänä hinta voi olla korkea, jolloin jonkun tietyn kuukauden hinta voi nousta korkeaksi. Tämä voi aiheuttaa sen, että jos esim. joulukuussa teen pörssihintaisen sopimuksen kiinteähintaisen sijaan ja vertailen näitä ainoastaan tammi- ja helmikuun perusteella, niin minua voi kaduttaa. Tämän takia seuraan pörssihintaisen sopimuksen kannattavuutta samaan tapaan kuin pitkäaikaista osake- tai rahastosijoitusta. Se merkitsee, etten ole joutunut katumaan.

Oskari Hiipakka

 

Onko Tuntisähkö-sopimus sinun valintasi?

Tutustu lisää Tuntisähköön ja katso samalla uutuus tuulivoimalla tuotettu EKO Tuntisähkö.

 

Oskari Hiipakka

Valveutunut spot-hintaisten sähkötuotteiden kannattaja ja sähkömarkkinoita suurennuslasilla seuraava Vattenfallin sähkötuoteasiantuntija.

Kysy chatissa