Lämmönjako

Lämmönjako

Lämmitysjärjestelmän lämpö voidaan jakaa huonetiloihin eri tavoilla.

Patterilämmitys

Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako.

Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa ja kaikkiin pattereihin menee samanlämpöistä vettä.

Nykyaikaisessa patterilämmityksessä putket sijoitetaan rakenteisiin näkymättömiin suojaputkiin, jolloin putket ovat vaihdettavissa. Pattereissa kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Lämmityksen hienosäätö tehdään pattereiden termostaattiventtiileillä.

Huonekohtainen sähkölämmitys lämpöpattereilla

Sähköpatterit asennetaan yleensä ikkunoiden alle, jolloin ne reagoivat nopeasti lämmöntarpeen vaihteluihin sekä estävät tehokkaasti ikkunavetoa. Elektronisilla termostaateilla huonelämpötila pysyy tarkasti asetellussa arvossaan.

Patterit reagoivat myös nopeasti kodin muihin lämmönlähteisiin kuten takkoihin ja uuneihin, kodinkoneiden käytöstä syntyvään lämpöön tai auringonpaisteeseen.

Patterilämmityksen hyötysuhde on erittäin hyvä, sillä lämpö tuotetaan siinä tilassa, jossa lämpöä tarvitaan.

Lattialämmitys

Asumisviihtyvyyden kannalta lattialämmitys on erittäin mukava, mutta se on hitaampi reagoimaan lämmöntarpeen muutoksiin kuin esimerkiksi patterilämmitys.

Vesikiertoinen lattialämmitys on selvästi yleisin lämmönjakotapa uusissa pientaloissa. Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää korkeintaan noin 40-asteinen vesi. Vesikiertoinen lattialämmitys sopii kaikkiin huonetiloihin ja lähes kaikkien pintamateriaalien kanssa käytettäväksi. Lattialämmitysputket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan ja lämmitys voidaan toteuttaa joko jatkuvatoimisena tai varaavana.

Kosteisiin tiloihin kannattaa suunnitella erillinen lattialämmityspiiri, sillä näiden tilojen lattialämmitystä halutaan usein pitää päällä kesälläkin.

Lattialämmitys sähkökaapeleilla

Pesutiloihin ja klinkkerilattioihin asennetut lämmityskaapelit toimivat jatkuvatoimisena.

Betonilaattaan esimerkiksi parketin alle asennettu lattialämmitys voidaan kytketä toimimaan joko jatkuvatoimisena tai varaavana. Varaava lattialämmitys voidaan ohjata toimimaan edullisen yösähkön aikaan.

Lisätietoa lämmityksestä

Tarkempaa tietoa lämmityksestä löydät Motivan sivuilta (uusi ikkuna)

Kattolämmitys

Huonekohtainen sähkölämmitys on edullinen asentaa ja helppo huoltaa.

Yksi huonekohtaisen sähkölämmityksen vaihtoehdoista on kattolämmitys. Sisäkattoon asennetut lämmityskelmut lämmittävät katon verhoilumateriaalin, joka luovuttaa lämmön huoneeseen lämpösäteilynä. Kattolämmitystä säädetään huonetermostaatilla.

Miellyttävä ja turvallinen

Kattolämmitys on tasaisen miellyttävä, eikä se synnytä ilmankiertoa huoneessa. Se on myös turvallinen, koska siinä ei ole kosketeltavia osia. Rakenteissa piilossa olevat lämmittimet eivät rajoita sisustamista, mutta kattoon ei pidä tehdä reikiä, ennen kuin on selvittänyt lämmityselementtien sijainnin. Myös asennusvaihe on tehtävä huolella, sillä elementtien korjaaminen jälkikäteen on hankalaa.

Lämmitys perustuu suoraan sähkölämmön käyttöön eikä lämmityksessä näin ollen voida hyödyntää edullisen ajan sähkön hintaa.

Lämmin käyttövesi vaatii varaajan

Kattolämmityksellä ei voida lämmittää vettä, vaan lämmin käyttövesi valmistetaan erillisessä käyttövesivaraajassa, jossa on sähkövastus. Tässä voidaan hyödyntää edullista yösähköä.

Koska käyttökustannukset ovat korkeat, on huonekohtaisen sähkölämmityksen suosio laskenut viime vuosina.

Ilmalämmitys

Ilmakiertoisissa järjestelmissä lämpö jaetaan huonetiloihin ilman avulla.

Ilma lämmitetään joko sähkövastuksella tai vesipatterilla eli lämmitysenergia voidaan valita vapaasti.

Ilma lämmitetään keskitetysti ja jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä. Ilmalla voidaan lämmittää myös lattialaatta, joka puolestaan lämmittää huoneilmaa. Tällöin ilmakanavisto ja lämmöntuottolaite on asennettu lattiaan. Putkistossa kiertävä ilma ei ole kosketuksissa huoneilmaan.

Ilmanvaihtolämmitys

Uusiin pientaloihin valitaan ilmakiertoinen järjestelmä melko harvoin, mutta se voi yleistyä, koska se sopii hyvin matala- ja passiivienergiataloon. Lämmitysenergiana voidaan käyttää sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä ja lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen.

On myös mahdollista yhdistää ilmanvaihto ja lämmitys. Tällöin huoneisiin puhallettava ilma lämmitetään keskitetysti ilmanvaihtokoneessa.

Niissä tiloissa, joihin tuodaan raitista ilmaa (esimerkiksi olohuone ja makuuhuoneet) lämmittää termostaatin ohjaama sähkövastus tuloilman. Ne tilat, joista ilmaa poistetaan (esimerkiksi pesutilat), lämmitetään esimerkiksi lattialämmityskaapeleilla.